Vanhemmuudesta
Voimavarani
Murrosikäisen nuoren vanhempien on tärkeää huolehtia omista voimavaroistaan, koska jaksaminen ja hyvinvointi heijastuvat suoraan perhesuhteisiin. Kun vanhemmat pitävät huolta omasta fyysisestä ja henkisestä terveydestään, he pystyvät kohtaamaan nuoren haastavat tunteet ja käyttäytymisen rauhallisemmin ja myötätuntoisemmin. Omien voimavarojen vahvistaminen auttaa myös jaksamaan arjen vaatimuksissa ja säilyttämään positiivisen läsnäolon, mikä luo nuorelle turvallisen ja kannustavan kasvuympäristön.
Virikekysymykset:
- Kuinka voit tällä hetkellä?
- Mistä saat voimaa arkeesi?
- Mistä tunnet iloa?
- Mitä asioita tykkäsit tehdä lapsena?
- Kuka on sinun voimaihmisesi?
- Miten vaalit omia voimanlähteitäsi?
Lisätietoa ja kirjallisuutta:
Seppänen, M. 2021. Tunnetaidot voimavarana. Opas sosiaali- ja terveysalalle. PS-kustannus.
Positiivinen kasvatus: Hyväksy huono päivä
Positiivinen kasvatus: Vanhemmuuden vahvuudet – mitkä ovat sinun taitosi?
Voimavaroja ja jaksamista käsitteleviä artikkeleita ja harjoituksia löydät materiaalipankin Voimavarat ja jaksaminen -osiosta. Voit käyttää niitä oman pohdinnan tai ryhmän keskustelun tukena.
Huoleni
Murrosikäisen nuoren vanhempien on tärkeää pohtia omia huoliaan, sillä niin tiedostetut kuin tiedostamattomat pelot ja stressi voivat heijastua vanhemmuuteen ja vuorovaikutukseen nuoren kanssa. Kun vanhempi tunnistaa ja käsittelee omat huolensa, hän pystyy erottamaan ne nuoren käytöksestä ja reagoimaan tilanteisiin rauhallisemmin. Tämä lisää vuorovaikutuksen laatua, vahvistaa luottamusta ja auttaa luomaan nuorelle turvallisen ja kannustavan kasvuympäristön.
Virikekysymykset:
- Mikä sinua huolestuttaa juuri nyt?
- Mikä on pahin pelkosi?
- Minkä asioiden paljastaminen tuntuu
- pelottavalta?
- Keneltä tai mistä saat tukea, kun koet itsesi epävarmaksi tai pelokkaaksi?
- Miten lohdutat itseäsi vaikeina hetkinä?
- Mitkä asiat saavat sinut suhtautumaan luottavaisesti elämään?
Lukuvinkki:
Huolihetki / Mielenterveystalo
Tunteeni
Murrosikäisen nuoren vanhempien on tärkeää kyetä reflektoimaan omia tunteitaan, sillä omien tunteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen auttaa reagoimaan nuoreen rauhallisesti ja tasapainoisesti. Kun vanhempi tiedostaa omat tunteensa, hän pystyy erottelemaan ne nuoren käytöksestä ja välttämään impulsiivisia tai yliampuvia reaktioita. Tämä edistää avoimempaa vuorovaikutusta, luo turvallisuutta ja näyttää nuorelle mallia tunteiden terveestä käsittelystä.
Virikekysymykset:
- Mitä tunteita olet tänään tuntenut?
- Miten osoitat tunteita?
- Miten lapsuudenkodissasi osoitettiin tunteita?
- Onko sinun vaikea tai helppo tunnistaa ja nimetä tunteita?
- Miten reagoit epämiellyttävään tunteeseen?
- Mikä tunne herättää sinussa häpeää tai syyllisyyttä?
- Mikä saa sinut tuntemaan iloa ja riemua?
Lukuvinkki:
Värikäs tunnekartta / Parisuhdekeskus Kataja
Kokonainen minä
Murrosikäisen nuoren isän on tärkeää pohtia minuuttaan, isyttään ja miehenä olemista, sillä itsetuntemus auttaa rakentamaan vahvaa ja läsnäolevaa suhdetta lapseensa. Kun isä tiedostaa omat arvonsa, vahvuutensa ja haasteensa, hän pystyy toimimaan esimerkkinä ja tukemaan nuoren identiteetin kehittymistä. Oman roolin reflektointi auttaa kohtaamaan arjen tilanteet rauhallisesti ja tarkoituksenmukaisesti, luoden nuorelle turvallisen ja luottamuksellisen kasvuympäristön.
Valinnaisena keskusteluteemana voidaan käsitellä myös isyyteen ja miehenä olemiseen kohdistuvia odotuksia. Aihetta voi lähestyä omien kokemusten kautta esimerkiksi perheen työnjaosta, arjen vastuista ja isänä kohdatuksi tulemisesta.
Virikekysymykset:
- Millainen miehen malli sinulle on tuttu lapsuudestasi?
- Millaiset miehet ovat tukeneet ja rohkaisseet sinua poikana ja miehenä?
- Millaiseksi mieheksi haluaisit kasvaa?
- Tunnetko iloa ja ylpeyttä omasta mieheydestäsi?
- Missä vaiheessa elämänkaarta juuri nyt olet?
- Millaisia kysymyksiä ja tunteita tämä vaihe sinussa herättää?
Lukuvinkkejä:
Nyyti ry / MiehenTila: Miehisyys voimavarana
Teksti käsittelee miesten kokemuksia mieheyteen liittyvistä voimavaroista ja odotuksista. Sen pohjalta voi keskustella omasta tavasta olla mies ja siitä, millaista esimerkkiä isänä haluaa antaa.
Petteri Eerola / Perheyhteiskunta: Muuttuvan isyyden jäljillä (2020)
Tutkijakirjoitus käsittelee isyyden muutosta, hoivan jakautumista ja isyyttä osana identiteettiä. Se tarjoaa näkökulmia omien isyyskokemusten ja ympäristön odotusten pohtimiseen.
MIELI Suomen Mielenterveys ry: Isän rooli tasavertaisena vanhempana
Artikkeli käsittelee isäksi kasvamista, tasavertaista vanhemmuutta ja isän hyvinvointia. Osa tekstistä koskee odotus- ja vauva-aikaa, mutta vanhemmuuden vastuita ja isän omaa roolia käsitteleviä näkökulmia voi pohtia myös murrosikäisen vanhempana.
Kokemuksia erosta
Miessakit ry: Erosta ehjäksi (2023, noin 17 min)
Lyhytdokumentissa miehet kertovat erokokemuksistaan ja erosta selviytymisestä. Omakohtaisia kertomuksia täydentävät asiantuntijan ja erotukihenkilön näkökulmat. Videota voi hyödyntää keskustelun virikkeenä, kun ryhmässä käsitellään eroa, elämänmuutoksia tai omia voimavaroja. Ohjaaja voi valita siitä ryhmälle sopivia aiheita.
MILAVA-hanke: Etäisän terveiset: Etäällä, vaan ei etäinen (2024, noin 8 min)
Petri Aspegren kertoo omista kokemuksistaan isänä eron jälkeen ja etävanhemmuuden haasteista. Video voi toimia virikkeenä keskustelulle yhteydestä lapseen ja isänä olemisesta muuttuneessa elämäntilanteessa.
Rajani
Murrosikäisen nuoren vanhempien on tärkeää pohtia omia rajojaan, sillä selkeät rajat ja niiden tiedostaminen auttavat vanhempaa toimimaan johdonmukaisesti ja itseään kuunnellen. Kun vanhempi tunnistaa omat voimavaransa ja rajansa, hän pystyy asettamaan nuorelle realistisia odotuksia ja pitämään kiinni niistä ilman syyllisyyttä. Tämä luo nuorelle turvallisen ja ennakoitavan kasvuympäristön sekä tukee vanhemman omaa jaksamista arjen haasteissa.
Virikekysymykset:
- Mistä tietää, että joku on ylittänyt rajani?
- Miksi rajojen asettaminen voi olla niin vaikeaa?
- Miten asettaa rajoja rakentavalla ja kunnioittavalla tavalla?
- Miten reagoit ja selviydyt, jos joku käyttää valtaa sinua kohtaan?
- Millaisissa asioissa haluat pitää kiinni omasta päätösvallastasi?
Lukuvinkkejä:
- Väestöliitto: Omat ja yhteiset rajat
- Niemi, P. 2024. Rajansa kaikella. Päivä Oy.
Vahvuuteni
Murrosikäisen nuoren vanhempien on tärkeää pohtia omia vahvuuksiaan, sillä ne muodostavat perustan vanhemmuuden luottamukselle ja itseluottamukselle. Kun vanhempi tiedostaa omat vahvuutensa, hän pystyy hyödyntämään niitä arjen haasteissa ja tukemaan nuorta rakentavasti. Vahvuuksien tunnistaminen auttaa myös säilyttämään myönteisen itsekäsityksen ja antaa nuorelle mallin omien taitojen ja resurssien arvostamisesta.
Virikekysymykset:
- Millaisia ominaisuuksia olet perinyt vanhemmiltasi ja mitkä niistä ovat mielestäsi vahvuuksiasi?
- Millaisissa asioissa olet erityisen taitava?
- Muistele, mitä ystäväsi, opettajasi tai kollegasi on maininnut jostain myönteisestä ominaisuudestasi?
- Millaisista asioista nautit?
- Missä toivoisit olevasi vahvempi / etevämpi?
- Mitä vahvuuksia haluaisit kehittää ja harjoittaa entisestään?
Lukuvinkki:
Tukiainen, M. 2016. Hyvän mielen taidot. PS-kustannus.
Unelmani
Murrosikäisen nuoren vanhempien on tärkeää pohtia omia unelmiaan, sillä omien tavoitteiden ja toiveiden tunnistaminen vahvistaa vanhemman identiteettiä ja hyvinvointia. Kun vanhempi tiedostaa, mitä itse elämässään arvostaa ja tavoittelee, hän voi elää esimerkillisesti ja näyttää nuorelle, että unelmien seuraaminen on mahdollista myös aikuisena. Tämä luo vanhemmalle sisäistä voimaa ja auttaa kohtaamaan arjen haasteet tasapainoisesti, samalla tukien nuoren omien tavoitteiden ja kiinnostusten kehittymistä.
Virikekysymykset:
- Mitä juuri sinä tarvitset?
- Millaisia asioita kaipaat elämääsi?
- Millaisia päämääriä kohti olet menossa?
- Mikä on suurin unelmasi?
Lukuvinkki:
Toiveiden ja unelmien pohtiminen tekee hyvää mielelle / MIELI Suomen mielenterveys ry
Levossa
Murrosikäisen nuoren vanhempien on tärkeää pohtia omaa lepäämistään, sillä riittävä lepo ja palautuminen vahvistavat jaksamista ja henkistä tasapainoa. Kun vanhempi huolehtii omasta levostaan, hän pystyy kohtaamaan nuoren haasteet rauhallisemmin, kärsivällisemmin ja myötätuntoisemmin. Lepo tukee myös vanhemman päätöksentekokykyä ja läsnäoloa, mikä vahvistaa turvallisen ja ennakoitavan kasvuympäristön rakentumista.
Virikekysymykset:
- Onko sinun vaikea pysähtyä tai olla tekemättä mitään?
- Mitkä asiat auttavat sinua hidastamaan tahtia?
- Saatko tarpeeksi lepoa ja unta?
- Mikä voisi olla se teko, jolla pystyisit lisäämään omaa hyvinvointiasi?
- Mikä merkitys hengellisyydellä on elämässäsi?
Lukuvinkki:
MIELI Suomen mielenterveys ry: Rentoutuminen palauttaa voimia
Muita teemoja ja vinkkejä ryhmän tapaamisiin
Alustukset ja virikekysymykset ryhmätapaamisiin
Koosteessa on alustusesimerkkejä, virikekysymyksiä ja ohjaajavinkkejä oppaan kymmeneen tapaamiseen. Voit käyttää niitä sellaisinaan tai muokata niitä oman ohjaustyylisi mukaisiksi ja oman ryhmäsi tarpeisiin.
Kirjallisuutta:
- Grandell, R. 2015. Itsemyötätunto. Tammi.
- Grandell, R. 2018. Irti itsekritiikistä. Tammi.
- Kujala, E. 2021. Suorittajan mieli. Otava.
- Laakso, J. 2015. Mielen taito. Kirjapaja.
- Pietikäinen, A. 2023. Joustava mieli. Duodecim.
Podcasteja:
Nina Lyytinen – Psykopodiaa
Nina Lyytinen: Psykopodiaa, Suorittajan mieli
Nina Lyytinen: Psykopodiaa, Itsemyötätunto
Nina Lyytinen: Psykopodiaa, Itsekriittisyys