Naisjärjestöjen yhteiskannanotto: Ulkoministeriön leikkaukset järjestöjen kansainväliseen yhteistyöhön on peruttava

Suomen hallitus aikoo lakkauttaa tuen, jolla suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat voineet osallistua YK:n tasa-arvotyöhön yhdessä Suomen virallisen delegaation kanssa. Toteutuessaan leikkaus tulee heikentämään suomalaisten kansalaisjärjestöjen vaikuttamismahdollisuuksia kansainvälisesti sekä Suomen vaikutusvaltaa ja asemaa globaalin tasa-arvon edistäjänä ja puolestapuhujana. Päätös on myös ristiriidassa tuoreen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon kanssa.   

Kansalaisjärjestöjen osallistuminen kansainvälisiin kokouksiin on määritelty prioriteetiksi Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa. Siinä linjataan, että Suomi tukee kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia ja hyödyntää yhteistyötä ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden edistämiseksi. Kansalaisjärjestöjen ja nuorten osallistuminen kansainvälisiin kokouksiin on tärkeää demokratian vahvistamisen kannalta. Samalla se on konkreettinen viesti sekä kansalliselle että kansainväliselle yhteisölle siitä, että Suomen poliittinen johto näkee vahvan kansalaisyhteiskunnan arvokkaana kumppanina tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen maailman rakentamisessa.

Suomi on vuosikymmenten ajan ollut vahva kansalaisyhteiskunnan osallistumisen puolestapuhuja kansainvälisen ja monenvälisen yhteistyön kentällä. Suomi on myös vuosien ajan ollut sanojensa mittainen ja mahdollistanut tuellaan kansalaisjärjestöjen osallistumisen kansainvälisiin kokouksiin.

Ulkoministeriön alaisen budjettimomentin (24.90.50) lakkauttaminen kuitenkin tarkoittaa, että esimerkiksi suomalaiset kansalaisjärjestöt eivät pääse osallistumaan kansainvälisessä politiikassa käytävään tärkeään keskusteluun, johon on momentissa varattu vuosittain 40 000 euroa. Tämän pienen summan avulla tehtävä työ on vaikuttavaa ja tuloksellista, jonka vuoksi momentin tähän työhön tarkoitettu tuki on säilytettävä ennallaan.

Naisten aseman toimikunta (Committee on the Status of Women, CSW) on esimerkki kansainvälisestä suurtapahtumasta, jossa valtiojohtajien lisäksi samaan tapahtumaan kokoontuvat myös tasa-arvoa edistävät kansalaisjärjestöt, ihmisoikeuspuolustajat ja nuorisoedustajat eri puolilta maailmaa ja pääsevät tekemään yhteistyötä valtiojohtajien ja muiden maiden delegaatioiden kanssa. Juuri moniäänisyys ja monitoimijayhteistyö ovat YK:n ja CSW:n vahvuuksia. Suomen vapaan ja riippumattoman kansalaisyhteiskunnan osallistuminen CSW-kokoukseen on esimerkki monelle maalle, ja innostaa myös muita YK:n jäsenvaltioita vahvistamaan kansalaisjärjestöjen asemaa ja osallistumismahdollisuuksia.

Suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat järjestäneet vuosittain yhteistyössä Suomen YK:n pysyvän edustuston kanssa CSW:n aikana jo perinteeksi muodostuneen kansainvälisen Helvi Sipilä -seminaarin. Tapahtuma kunnioittaa tämän suomalaisen, historian ensimmäisen naispuolisen YK:n apulaispääsihteerin perintöä, käsittelee ajankohtaisia tasa-arvoteemoja ja edistää keskustelua siitä, että seuraava YK:n pääsihteeri olisi nainen – ensimmäistä kertaa YK:n historiassa.

Ilman kansalaisjärjestöjen osallistumista YK:n ja monenvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän uskottavuus ihmisoikeuksien ja rauhan edistäjänä on kyseenalainen. Linjaahan Suomikin kehityspolitiikassaan, että vahva, monimuotoinen kansalaisyhteiskunta on edellytys kestävän kehityksen, demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumiselle. 

Suomen on pidettävä kiinni arvoistaan ja toimittava nyt ja tulevaisuudessa oikeudenmukaisena ja naisten oikeuksia sekä sukupuolten tasa-arvoa globaalisti edistävänä maana, joka toimii esimerkkinä siitä, kuinka kansalaisyhteiskunnan toiminta turvataan. 

Lisätietoja:

Silla Kakkola
Pääsihteeri
Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry
p. +358 50 469 6242

Jaana Hirsikangas
Toiminnanjohtaja
UN Women Suomi ry
P. +358 50 34141 706

Kannanotossa mukana olevat järjestöt:

Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry
Naisjärjestöjen Keskusliitto
UN Women Suomi
Akateemisten Naisten Liitto
Suomen NNKY-liitto ry