Nuoret, päihteet ja vanhemman tärkeä rooli

Teinin vanhempana voi välillä tuntua siltä, kuin yrittäisi käyttää vieraskielistä sovellusta, joka päivittyy jatkuvasti ilman ohjeita. Eilen keskusteltiin vielä ihan normaalisti arjesta, tänään vastaukseksi tulee ”ihan okei” ja huomenna ehkä pelkkä olkapään kohautus. Kun mukaan tulee vielä aihe, joka tuntuu monelle vaikealta, kuten päihteet, keskustelun aloittaminen voi tuntua vanhemmasta vaikealta.

Moni vanhempi pohtii, pitäisikö tästä puhua, mitä jos sanoo väärin tai entä jos ei tiedä tarpeeksi. Tärkeä viesti on kuitenkin se, että kaikkea ei tarvitse tietää. Riittää, että on kiinnostunut.

Maailma on muuttunut, ja samalla on muuttunut myös päihteiden maailma. Meidän nuoruudessamme oli alkoholia ja tupakkaa. Niistä jäi vanhemmille kiinni jo hajun perusteella. Nykyään on vaikeammin havaittavia päihteitä, kuten vapeja, nikotiinipusseja ja huumeita. Kymmenen prosenttia nuorista on kokeillut kannabista ainakin kerran! Jo nyt tekisi mieli painaa paniikkinappulaa tai sulkea silmät nykymenolta, mutta tietenkään en tee niin.

Myös päihteiden saatavuus on muuttunut. Aikaisemmin niitä hankittiin enemmän fyysisistä paikoista, mutta nykyään ne ovat läsnä myös verkossa – nuoren omassa puhelimessa. Samat sovellukset, joissa nuori viettää aikaa kavereidensa kanssa, toimivat myös paikkoina, joissa päihteitä kaupataan. Tämä ei tarkoita sitä, että jokainen nuori olisi tekemisissä tämän kanssa, mutta mahdollisuus on olemassa. Siksi vanhemman rooli ei ole vähentynyt, vaan muuttunut. Meidän on tärkeää olla kiinnostuneita siitä maailmasta, jossa nuori elää.

Usein vanhemmat ihmettelevät, miksi nuori tekee joskus päätöksiä, jotka aikuisesta tuntuvat järjettömiltä. Taustalla ei kuitenkaan ole tyhmyys tai huono kasvatus, vaan nuoruuden kehitysvaihe. Nuoren aivot ovat vielä kehittymässä, erityisesti ne alueet, jotka vastaavat harkinnasta ja impulssien hallinnasta. Tämän vuoksi tunteet ja hetken mielijohteet voivat ohjata päätöksiä enemmän kuin pitkän aikavälin seuraukset. Riskinotto kuuluu osittain nuoruuteen, ja tämän ymmärtäminen auttaa vanhempia suhtautumaan tilanteisiin rauhallisemmin.

Kun puhutaan siitä, miksi nuoret kokeilevat päihteitä, ei ole olemassa yhtä selkeää vastausta. Taustalla voi olla halu kuulua joukkoon, uteliaisuus tai kaveripaine. Joillekin päihteet voivat liittyä myös tunteisiin, kuten stressiin, ahdistukseen tai yksinäisyyteen. Välillä syy voi olla niinkin yksinkertainen kuin se, ettei nuori ole ajatellut asiaa kunnolla. Tämän vuoksi pelkkä kysymys päihteiden käytöstä ei aina anna koko kuvaa. Tärkeämpää on kysyä, mitä nuorelle oikeasti kuuluu.

Päihteisiin liittyy riskejä, eikä niitä tarvitse kierrellä. Ne voivat vaikuttaa nuoren aivojen kehitykseen, lisätä mielenterveyden haasteita ja johtaa tilanteisiin, joihin nuori ei selvin päin joutuisi. Samalla on kuitenkin tärkeää, että keskustelu ei perustu pelotteluun tai kuulusteluun. Jos nuori kokee, että hänet tuomitaan, hän ei todennäköisesti kerro asioistaan avoimesti. Luottamus ja yhteys ovat keskeisessä roolissa, ja ne toimivat nuoren suojana.

Moni vanhempi ajattelee, että oma vaikutus vähenee teini-iässä, mutta tutkimukset ja käytännön kokemus kertovat toista. Vanhemmalla on edelleen suuri merkitys nuoren elämässä, vaikka nuori vetäytyisi tai viettäisi enemmän aikaa kavereidensa kanssa. Nuori tarvitsee aikuisen läsnäoloa, kiinnostusta ja aikaa, vaikka hän ei sitä aina suoraan näytäkään. Pienet asiat, kuten kysymys kuulumisista tai yhdessä vietetty hetki, voivat olla merkityksellisempiä kuin vanhempi arvaakaan.

Päihteistä puhuminen nuoren kanssa ei vaadi täydellisiä sanoja. Tärkeämpää on tapa, jolla keskustelu käydään. Rauhallinen ja kiinnostunut lähestyminen toimii paremmin kuin syyttely tai kuulustelu. Kun nuori kokee tulevansa kuulluksi, hän uskaltaa todennäköisemmin kertoa asioistaan myös jatkossa.

Samalla tarvitaan myös rajoja. Selkeät pelisäännöt tuovat nuorelle turvaa, vaikka hän vastustaisikin sääntöjä ja rajoja. Kun rajat ovat ennakoitavia ja johdonmukaisia, nuori tietää, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei. Niin kuin sanonta kuuluu, rajat ovat rakkautta.

On hyvä muistaa, että nuoruuteen kuuluu muutoksia, eikä jokainen muutos ole merkki ongelmasta. Silti vanhemman kannattaa pysähtyä, jos käytös muuttuu selvästi, nuori alkaa salailla, mieliala vaihtelee voimakkaasti tai kaveripiiri muuttuu nopeasti. Yksittäinen asia ei vielä kerro kaikkea, mutta useampi samanaikainen muutos voi olla syy nostaa tuntosarvet täyteen valmiuteen.

Jos huoli herää, tärkeää on toimia ajoissa. Usein voi tuntua helpommalta odottaa, mutta varhainen puuttuminen auttaa ehkäisemään suurempia ongelmia. Keskustelussa kannattaa pysyä rauhallisena ja antaa nuorelle tilaa kertoa. Tarvittaessa apua kannattaa hakea – kenenkään ei tarvitse olla yksin näiden asioiden kanssa. Avun pyytäminen ei ole heikkoutta, vaan päinvastoin.

Muista olla myös armollinen itsellesi. Nuori ei tarvitse täydellistä vanhempaa. Hän tarvitsee luotettavan aikuisen, joka on läsnä, kuuntelee ja pysyy rinnalla myös vaikeissa tilanteissa. Vaikka välillä tuntuu, ettei mikään mene perille, usein menee enemmän kuin uskommekaan.

Outi Penttinen, Kamalat äidit -vertaisohjaaja, äiti, yrittäjä