Terhi Heinilä: Naiset pappeina 30 vuotta
Minulla on ilo Naisjärjestöjen Keskusliiton puolesta onnitella naisteologeja ja evankelisluterilaista kirkkoa naisten pappeuden 30-vuotisesta taipaleesta.
Viimeiset 30 vuotta on osoittanut todeksi naisten kiinnostuksen opiskella teologiaa ja toimia pappeina. Lämpimät onnittelumme uutterasta työstänne ja kaikista merkittävistä saavutuksista kirkon piirissä. Olette tehneet pitkäjänteistä työtä ja samalla olette kaataneet raja-aitoja ja murtaneet lasikattoja suomalaisessa yhteiskunnassa!
Naisteologit ry on toiminut jo vuodesta 1934 ja on yksi vuonna 1911 perustetun Naisjärjestöjen Keskusliiton 59 jäsenjärjestöstä. Naisjärjestöt kokoavat yhteensä 400 000 naista. Osaavat ja vaikuttavat naiset vaalivat ja rakentavat yhteistyössä tasa-arvoista ja kestävää yhteiskuntaa, on visiomme.
Vielä paljon enemmän kuin 30 vuotta on kuitenkin aikaa siitä, kun ensimmäinen naispuolinen teologian opiskelija Suomessa, Wendla Matilda Ivaska valmistui vuonna 1913. Naisten pääsystä pappisvirkoihin on Suomessa puhuttu jo ainakin 1930-luvulta saakka.
Naisjärjestöjen Keskusliitto on osoittanut tukensa naisten pappeina toimiselle jo vuosikymmenten ajan. Historiankirjat kertovat, että Keskusliitto käsitteli naispappeutta mm. vuoden 1957 syyskokouksessaan ja järjesti Naiset ja kirkolliskokous -seminaarin vuonna 1962 ennen vuoden 1963 kirkolliskokousta, jossa naispappeuden hyväksyminen oli esityksenä.
Naisjärjestöt olivat suuresti ylpeitä, kun ensimmäiset 92 naista vihittiin papeiksi 6.3.1988. Päätös kieltää työvuorojärjestelyiden laatiminen sukupuolen perusteella 2006 oli myös merkittävä etappi naisten toimimiselle pappeina.
Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluu noin neljä miljoonaa suomalaista. Naisjärjestöjen Keskusliitto katsoo, että monien suomalaisten arkeen ja suomalaiseen yhteiskuntaan laajasti vaikuttavana toimijana kirkolla on merkittävä mahdollisuus osallistua sukupuolten tasa-arvon ja naisten aseman edistämiseen.
Juhlavuonna on hyvä muistaa, että kirkon johtoporras on kuitenkin yhä hyvin miehinen. Kirkkoherroista naisia on joka viides, vain yksi nainen on toiminut piispana ja kaikki arkkipiispat ovat olleet miehiä. Kuitenkin papeista naisia on nykyisin lähes puolet. He ovat miehiä useammin määräaikaisissa ja osa-aikaisissa tehtävissä tai työttöminä. Naisjärjestöjen Keskusliitto haluaa kaikin tavoin yhdessä Naisteologien kanssa edistää, että Suomessa naisilla on tasavertainen mahdollisuus edetä evankelisluterilaisen kirkon johtotehtäviin muiden Pohjoismaiden tapaan.
On tärkeää, että vuonna 2017 Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkkohallitus osallistui piispa Irja Askolan aloitteesta Naisjärjestöjen Keskusliiton ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 100 tasa-arvotekoa -hankkeeseen ja perusti tasa-arvotekonaan kirkon tasa-arvopalkinnon. Palkinto myönnetään joka toinen vuosi, ja sen palkintosumma 5000 euroa käytetään tasa-arvotyöhön.
Haluamme kiinnittää huomiota myös kohtaamiimme uudenlaisiin haasteisiin. Naisiin kohdistuva vihapuhe on voimistunut ja löytänyt uusia kanavia sosiaalisessa mediassa. Vihapuhe kohdistuu erityisesti esimerkiksi politiikkoihin, toimittajiin ja usein myös kirkon tehtävissä toimiviin naisiin. Mitä näkyvämpi rooli, sitä useammin joutuu vihapuheen kohteeksi. Kaikkialla yhteiskunnassa on otettava tavoitteeksi nollatoleranssi vihapuheelle ja siihen tulee konkreettisesti puuttua.
Te ihanat ja upeat naiset ja miehet,
Meillä on aihetta juhlia jo tehtyä työtä naisten tasavertaisen aseman puolesta evankelisluterilaisessa kirkossa. Jatkakaamme periksi antamatta työtä naisten oikeuksien täysimääräiseksi toteutumiseksi kirkon piirissä. Toimitaan yhdessä naisjärjestöissä yhteisten tavoitteiden puolesta!
Terhi Heinilä
Naisjärjestöjen Keskusliiton pääsihteeri Terhi Heinilän tervehdys naisten pappisvihkimyksen 30-vuotisjuhlamessun 4.3.2018 juhlaohjelmassa Helsingin Tuomiokirkon kryptassa.
