Kun nuori ahdistuu – miten voimme auttaa?
Osallistuin tänä keväänä Kamalat äidit -ryhmänohjaajien lisäkoulutukseen ”Ahdistuneen nuoren tukeminen”. Kouluttajana oli Mieli ry:n asiantuntija Jaakko Hiltunen. Koulutus herätti paljon ajatuksia, ja vähän ahdistusta nuorten hyvinvoinnista, mutta erityisesti se herätti toivoa. Käydäänpä tarkemmin läpi mitä koulutus piti sisällään.
Ahdistus on yksi yleisimmistä nuorten hyvinvointia kuormittavista tunteista, ja sen näkyvyys arjessa on kasvanut viime vuosina. Hiltunen kuitenkin muistuttaa, että ahdistus on pohjimmiltaan ”terve reaktio ahdistavaan tai ristiriitaiseen asiaan”, mutta kun tunne pitkittyy tai alkaa kaventaa elämää, nuori tarvitsee tukea.
Ahdistus ei näy vain mielessä, vaan se tuntuu koko kehossa. Nuori voi kokea sydämen tykytystä, huimausta, epätodellisuuden tunnetta tai ajatusten harhailua. Samalla ajattelu alkaa kaventua: uhkia yliarvioidaan, selviytymiskykyä aliarvioidaan ja mieli täyttyy automaattisista negatiivisista ajatuksista. Tämä voi johtaa välttelyyn, vetäytymiseen ja jopa toimintakyvyn laskuun.
Miksi ahdistus lisääntyy? Hiltunen nosti esiin useita tekijöitä, kuten korona-ajan jäljet, digitaalisuuden tuoman jatkuvan kuormituksen, ulkonäköpaineet, FOMO:n*, unen vähentymisen ja yhteisöllisyyden rapautumisen. Kysymys ei ole siitä, että nuoret olisivat “rikki”, vaan siitä, että rakenteet ympärillä ovat muuttuneet nopeammin kuin nuorten voimavarat. *FOMO tulee englannin sanoista Fear Of Missing Out, ja se tarkoittaa pelkoa siitä, että jää jostakin tärkeästä, hauskasta tai merkityksellisestä ulkopuolelle.
Yksi luennon vahvimmista viesteistä oli, että ahdistusta voidaan lievittää ennakoivasti. Yhteisöllisyys, turvallinen ilmapiiri ja selkeät rakenteet ovat nuoren mielen suojatekijöitä. Pienet asiat, kuten arkiset käytännöt, ”mitä sulle kuuluu” -kierrokset, ohjatut keskustelut, ryhmäyttäminen ja epäasialliseen käytökseen puuttuminen rakentavat pohjaa, jossa nuori uskaltaa olla oma itsensä.
Hiltunen korostaa myös kyvykkyyden tunteen vahvistamista: kannustusta, onnistumisten huomaamista ja realistisia tavoitteita. Itsemyötätunto on tärkeä vastavoima nuorten yleiselle perfektionismille. On tärkeää oppia olemaan itselleen armollinen ja kiittää itseään “hyvä, että yritin”, silloinkin kun joku ei mennyt ihan putkeen.
En ollut ajatellutkaan sitä, miten vahvasti keho voi vaikuttaa mieleen. Ahdistus on nimittäin kehollinen kokemus, ja siksi kehon rauhoittaminen on yksi tehokkaimmista keinoista. Hengitysharjoitukset, aistiharjoitteet, liike, venyttely ja perhostaputtelu auttavat hermostoa palaamaan tasapainoon. Kun keho rauhoittuu, myös mieli seuraa perässä.
Ja nyt onkin sopiva hetki testata perhostaputtelua, ei tee pahaa meille aikuisillekaan! Laita silmät kiinni. Aseta kädet ristiin rintakehän päälle, kuin perhosen siivet. Taputa kehoa vuorotellen oikealla ja vasemmalla kädellä. Tämä vuorottelu aktivoi aivojen molempia puoliskoja ja auttaa hermostoa siirtymään ylivireydestä kohti rauhoittumista. Toimiko sinulla? Minulla toimi.
Hiltunen tiivistää nuoren tukemisen ytimen “Kuuntele ja kohtaa nuori.” Rauhallinen, läsnä oleva aikuinen voi olla ratkaiseva tekijä ahdistuksen purkamisessa. Nuori tarvitsee aikuisen, joka ei säikähdä, ei vähättele ja joka jaksaa kulkea rinnalla. Nuorisopsykiatri Riittakerttu Kaltiala kiteyttää asian osuvasti: “Suureen osaan ahdistuneisuusoireilusta auttaisi luotettava aikuinen, jolle nuori voisi kertoa huolistaan.”.
Ahdistuksen kanssa ei ole oikoteitä. Altistaminen, eli pelottavien tilanteiden kohtaaminen pienissä paloissa, on tutkitusti toimiva menetelmä. Koulutusmateriaali kertoo esimerkin nuoresta, joka pelkäsi esiintymistä – ja jonka ahdistus helpottui, kun opettaja tarjosi vaihtoehtoisia tapoja harjoitella. Onnistumiset kasvattivat vähitellen sietokykyä.
Joskus nuoren ahdistus voi mennä niin pahaksi, että se vie toimintakyvyn. Jos nuori ei pysty osallistumaan opiskeluun, tarvitaan vahvaa ennakointia, tehtävien keventämistä ja turvallisuuden tunteen rakentamista. Pienikin onnistuminen voi palauttaa toivoa. Tärkeää on ohjata nuori tarvittaessa eteenpäin opiskeluhuoltoon tai muulle ammattilaiselle. Saatavilla on myös omahoito-ohjelmia.
Ahdistuneen nuoren tukeminen ei ole yksittäinen teko, vaan kokonaisuus, jossa yhdistyvät yhteisön tuki, turvallinen ilmapiiri, kehon ja mielen rauhoittamisen taidot sekä aikuisen aito läsnäolo. Jokainen nuori ansaitsee tulla nähdyksi ja kuulluksi. Ja muistakaa, että jokainen meistä voi olla se turvallinen aikuinen, joka auttaa nuorta ottamaan seuraavan askeleen.
Outi Penttinen, Kamalat äidit-vertaisohjaaja, äiti, yrittäjä
Mistä apua nuorelle? Entä vanhemmalle, jos nuorta ahdistaa?
Jos nuorella on mielenterveyteen, päihteiden käyttöön tai toiminnallisiin riippuvuuksiin liittyviä haasteita, ole yhteydessä koulun tai oppilaitoksen terveydenhoitajaan, psykologiin tai kuraattoriin. Apua voi hakea myös omalta terveysasemalta.
Ks. myös Mielenterveystalo
Täältä löytyy tietoa ja omahoito-ohjelmia, jotka on suunnattu erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen. Lisäksi löytyy Chillaa-appi ja tietoa nuorten nettiterapioista.
Mieli ry:n kriisipuhelin, chatit, kriisivastaanotto, vertaisryhmät.
Sekasin-chat päivystää ma-pe klo 9-24 ja viikonloppuisin klo 15-24. Chat luo toivoa ja auttaa ratkomaan mieltä painavia ongelmia. Chat on suunnattu 12-29 -vuotiaille.
HUOM! Elokuussa 2026 on alkamassa ahdistuneiden nuorten äideille tarkoitettu neljän tiistai-illan Kamalat äidit- verkkoryhmä – edellisen kerran vastaava ryhmä järjestettiin pari vuotta sitten, jolloin se sai kiitosta osallistujilta. Lisätietoja ja ilmoittautumislinkki ryhmään löytyy Ryhmät-sivultamme eli täältä.
