Helsingin NNKY:n historia
Helsingin NNKY:n yli satavuotinen toiminta ja sen jäsenten pyyteetön omistautuminen NNKY:lle, sen perustalle, tunnukselle ja työohjeelle on haasteena meille nykyisillekin jäsenille.
Helsingin NNKY syntyi 3.11.1895 Suomalaisella Tyttökoululla pidetyssä yleisessä kokouksessa, jonka tarkoituksena oli perustaa Suomen Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys. Keisarillinen senaatti hyväksyi yhdistyksen säännöt 5.3.1896, joka on yhdistyksen virallinen syntymäpäivä. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Helsingin Suomalaisen Tyttökoulun johtajatar Ottilia Stenbäck (Tiila-täti) aina vuoden 1933 alkuun asti.
NNKY:n tavoitteena on alusta asti ollut kehittää toimintamuotoja, jotka ottavat kokonaisuutena huomioon ihmisen ja hänen tarpeensa. Toiminnalla on tuettu jäseniä kasvussa vastuuntuntoiseen, kristittyyn kansalaisuuteen. Usko on avannut näkyjä tulevaisuuteen ja antanut rohkeuden tarttua mahdottomiinkin tehtäviin.
Tyttötyöstä eteenpäin
Alkuvuosien toimintamuotoja olivat mm. laskento- ja kirjoituskurssit palvelijattarille, äitikokoukset, sairaalavierailut kukkaslähetyksen muodossa, ompelu- ja lukuillat, pyhäkoulu ja tyttötyö. Lisäksi perustettiin kuoro ja kirjasto sekä omat täysihoitolat nuorille tytöille ja työläisnaisille Vaasankadulla.
Lähetystyö otettiin ohjelmaan jo alusta lähtien. 1898 perustettiin ns. vapaaehtoisten liitto, jonka ohjelmaan kuului myöhemmin myös sisälähetystyö. Ensimmäinen NNKY:n lähetti lähti työhön vuonna 1901. Lähetysiltoja pidettiin alusta asti.
Vuonna 1902 Helsingin NNKY luopui keskusyhdistysoikeuksistaan ja sen valtuudet siirtyivät valtakunnalliselle liittohallitukselle. Helsingin NNKY:llä on kuitenkin aina ollut läheistä yhteistyötä NNKY-liiton kanssa. Helsingin NNKY oli aktiivisesti mukana, kun NNKY palkkasi vuonna 1902 diakonissan Inariin, ja kun sinne vuonna 1903 perustettiin Riutulan lastenkoti. Vuonna 1902 NNKY liittyi myös NNKY:n maailmanliittoon.
1904 Helsingin NNKY avasi Yrjönkatu 16:ssa kirjakaupan, jonka tarkoituksena oli ennen kaikkea uskonnollisen kirjallisuuden levittäminen. Vuosina 1904-08 Helsingin NNKY julkaisi joululehteä Betlehemin tähti ja Betlehems Stjärna – myöhemmin lehden julkaiseminen siirtyi NNKY:n liitolle.
Vuoden 1906 suomen- ja ruotsinkieliset erosivat kahdeksi eri yhdistykseksi. Yhteisiksi työmuodoiksi jäivät työläisnaisten Sörnäisten koti, kirjakauppa, kuoro ja Hermannissa pidetyt äitien kokoukset.
Toiminta laajeni. Järjestettiin raamattukeskusteluiltoja ja -tunteja, kutsuiltoja eri naisryhmille (esim. sotaleskille, kotiapulaisille, sairaanhoitajille, sanomalehtitytöille ja koululaisille), rukouskokouksia, herätyskokouksia, jäseniltoja, nuorten iltoja, koulutyttökokouksia jne. 1911 aloitettiin pyhäkoulutyö Suomalaisen Tyttökoulun oppilaiden keskuudessa.
Partiotyö alkoi Helsingin NNKY:ssä vuonna 1917. Partiolippukunta Tuulitytöt syntyi vuonna 1928 ja Kalliokiipijät Sörnäisiin vuonna 1931.
Vuonna 1917 perustettiin Sörnäisiin työtupa kansakoulun käynneille tytöille. Työtuvalla tehtiin monenlaista käsityötä myytäviksi. Näin tytöt ansaitsivat palkkansa. Tytöille opetettiin myös uskontoa, laulua ja ruotsia.
Vuonna 1922 alkoi liikuntakasvatus ja sen myötä myös mm. voimistelukerhot. 1925-41 toimi ruokala Vuorikatu 3:ssa osakehuoneiston velan lyhentämiseksi. 1930-luvulla pidettiin talousapulaiskerhoja, joissa valmistettiin vaatteita mm. lähetettäväksi Kuusamoon ja Sallaan. 1937 järjestettiin ensimmäisen kerran jouluateria yksinäisille ja vanhuksille.
Franzeninkatu 18:ssa sijaitseva talo toimi 1927-44 tyttökotina kodittomiksi jääneille 12-18 -vuotiaille tytöille. Siellä toimi myös työtupa, ja vuodesta 1945 lähtien vierasmaja. Talo myytiin vuonna 1973.
Nuorille naisille järjestettiin vuodesta 1901 alkaen kesäkotitoimintaa. Kesäkoteja oli vuokrattuina Oulunkylässä, Leppävaarassa, Herttuanimessä ja Pakinkylässä. Myöhemmin kesätoimintaa järjestettiin NNKY-liiton leirikeskuksissa.
Koti Kampista
Helsingin NNKY:n jäsenet olivat vuodesta 1918 alkaen aktiivisesti mukana Suomen NNKY-liiton oman talon saamiseksi Helsinkiin Pohjoiselle Rautatiekadulle. Talo vihittiin käyttöön 26.2. 1928. Sinne tuli mm. kaksi kotia: ns. virkanaisten osasto työssä käyville naisille ja opiskelijakoti naisylioppilaille. Talossa oli myös NNKY-liiton toimisto, talon suunnitelleen arkkitehti Vivi Lönnin asunto, suuri juhlasali, ruokasalit, leipomo ja pesula. Helsingin NNKY:kin sai tästä talosta oman yhdistyskotinsa ja toimi siellä vuoteen 1974 asti. Joulukuussa 1974 Helsingin NNKY osti oman yhdistyshuoneiston Mechelininkatu 15:stä, jossa nykyisin on yhdistyksen toimisto. Myös aikuistoimintaa pidetään nykyisin näissä tiloissa.
Sotien jälkeen Helsingin NNKY:llä oli Pohjoisen Rautatienkadun talossa oma kokopäiväinen lastentarha, joka suurimmillaan oli 75-paikkainen. Lastentarhatoiminta päättyi heinäkuussa 1972.
NNKY-liiton Keimiötunturin majan rakentamiseen Muoniossa vuosina 1948-49 osallistuivat monet helsinkiläiset. Majalla sittemmin järjestetyt talvi- ja kesäleirit ovat olleet helsinkiläisetn suuressa suosiossa. Yhdistykseen syntyi myös 1950-luvulla tunturipiiri Rättis, joka toimii yhä.
NNKY-liiton toinen leirikeskus Törmä Pieksämäen maalaiskunnassa oli monien yhdistyksen tyttö- ja nuorisoleirien pitopaikkana kesinä 1946-69. Kun Törmä myytiin, siirryttiin liiton uuteen leirikeskukseen Luhangan Hakulinniemeen vuonna 1970. Siellä järjestettiin kesäleirejä, ja sinne pystytettiin yhdistyksen oma Sopukka-mökki vuonna 1980.
Ajassa mukana
1950- ka 1960-luvut olivat ryhmätyökurssien ja opintopiirien aikaa. Nuorisokerhonohjaajien koulutukseen panostettiin. Monipuolinen aikuis- ja nuorisotoiminta jatkui. 1960-luvulla aloitettiin yhdistyksessä eläkkeelle valmentava toiminta ”Entä kun lopetan leipätyöni” ja ”Entä kun” -kerho- ja kurssitoiminta. Silloisen kerhon jäseniä on yhä toiminnassa mukana.
1967 aloitettiin yhdistyksen babysittertoiminta, johon liittyi myös kahden vuoden babysitterkoulutusohjelma. Tämä toiminta lopetettiin syksyllä 1991.
Vuonna 1978 aloitettiin Helsingin NNKY:n lounaskerho liiton omassa ravintolassa. Yhteinen lounas sekä hyvät ja monipuoliset esitelmät kerran viikossa olivat tapahtumia, joita usein muistellaan. Lounaskerhotoiminta päättyi 1985.
Kaikille avointa retkitoimintaa on Helsingin NNKY järjestänyt viimiset 30 vuotta. Retket ovat suuntautuneet sekä kotimaahan että ulkomaille. Nykyisin tehdään lähinnä vain päiväretkiä.
Nuorisokerjotoiminta on viimeiset n. 30 vuotta painottunut Helsingin esikaupunkeihin ja nimenomaan niihin kaupunginosiin, joissa on paljon lapsia ja nuoria.
1990-luvulla toimintamme käsittiaikuis- ja nuoriskerhoja, retkiä, jäsenkokouksia, erilaisa kursseja jne. Uusia toimintamuotoja olivat työpaja lähinnä nuorille työttömille naisille, Ten Sing-tominta musiikista kiinnostuneille nuorille sekä vauva- autoilu- ja erilaiset käsityökurssit. Näistä käsityökurssit ja työpaja jatkavat edelleen toimintaansa.
2000-luvun alussa yhdistyksen toiminta on painottunut aikuistoimintaan, nuorten naisten osuus koko jäsenmäärästä on kuitenkin taas kasvamassa. Uusia toimintamuotoja ovat olleet Nuorten Naisten Olohuone ja Gospel-jumppa, jotka ovat osoittautuneet toimiviksi ja suosituiksi.
Työn perusta
Yhteiskunnalliset sekä ihmisten elämässä ja asenteissa tapahtuneet muutokset ovat näiden yli sadan vuoden aikana vaikuttaneet hyvin monella tavalla Helsingin NNKY:n toimintaan. Alkuaikoina ja myöhemminkin on tehty paljon sellaista, mitä valtio, kunta, seurakunta tai muut järjestöt tekevät tänään. Jäsenten sitoutuminen yhdistykseen on myös ollut eri vuosikymmeninä erilaista. NNKY on saanut olla monella tavalla aloitteentekijänä. Nimenomaan nuorten ja naisten tarpeet on tiedostettu ja toimintaa rakennettu niiden pohjalta. Monet muutokset ja luopumiset ovat tosin olleet kipeitä asoita. Jatkuva muutosprosessi on kuitenkin säilyttänyt NNKY:n elävänä, itseään jatkuvasti uudistavana liikkeenä. Tässä prosessissa ovat jäsenet ja toiminnassa mukana olevat saaneet myös kasvaa naisina ja kristittyinä.
Työn perustus, Jeesus Kristus, on antanut rohkeutta vastata kunkin ajan haasteisiin niillä voimavaroilla, jotka Helsingin NNKY:llä on on ollut käytettävissään. NNKY:n työohje kaikkina näinä vuosina on ollut ”Palvelkaa toisianne rakkaudessa”. On tahdottu vaikuttaa yhteiskunnan kehittämiseen ja samalla palvella lähimmäisiä ja kasvaa yhdessä heidän kanssaan. Maallikkoliikkeenä NNKY:ssä on aina ollut ihailtavaa avoimuutta ja rohkeutta.
Yhteydet NNKY:n maailmanlaajaan kristilliseen ja ekumeeniseen sisarpiiriin ovat sekä innoittaneet että avartaneet näkemään uusia työkutsuja. Kansainväliset kysymykset ja niiden herättämät toimintahaasteet ovat aina olleet esillä. Vuosien aikana on toimittu paikallisesti kansainvälisenä kristillisenä ekumeenisena naisjärjestönä.
Varoja toimintaan on kaikkina näinä vuosikymmeninä saatu lähinnä jäsenmaksuilla, myyjäisillä, kirpputoreilla (vuodesta 1971 alkaen), avustuksilla ja lahjoituksilla. Testamentin ja Franzeninkadun talon myynnin ansiosta vähäinen osakkeiden ja obligaatioiden omistus on myös ollut mahdollista, ja näin myynnillä ja koroilla on voitu tukea toimintaa. Ilman jäsenten suurenmoista vapaaehtoistoimintaa ja uskollisuutta ei yhdistyksemme toiminta kuitenkaan olisi ollut sitä mitä se näinä kaikkina vuosina on ollut.
Uskon voimalla, rohkeudella ja kiitollisuudella siirrymme seuraavaan vuosisataan.
Aila Niinikosken tekstistä täydentänyt Laura Penttinen