Kategoria: Ajankohtaista

Miten voit? – Polkuja iloon ja uskallukseen -tapahtumat Mikkelissä ja Kuopiossa

Tervetuloa naisten yhteiseen tapahtumaan, jossa saat iloa ja innostusta arjen keskelle! Maksuton, kahvituksen sisältävä tapahtuma järjestetään vuonna 2025 Mikkelin ja Kuopion paikallisyhdistyksien kanssa.

Mikkeli, lauantaina 18.1.2025 klo 12–14.30

Tervetuloa Mikkelin pääkirjastolle (Raatihuoneenkatu 6) 18.1.2025 klo 12–14.30! Ilmoittautuminen kahvituksen vuoksi 16.1. mennessä, ilmoittaudu mukaan tästä.

Ohjelma

 Musiikkiesitys: Elisa Suominen ja Ida Raekorpi
 Puhujana kirjailija Mari Mörö: Toivo mahtuu kansipaikalle – Tarinoita toivosta ja toivon merkityksestä.
 Kahvihetki
 Maistiaisia Mikkelin NNKY:n tulevasta toiminnasta. Voit valita kahdesta vaihtoehdosta:

• Luottamus kasvaa kulkiessa: Vertaisryhmä naisten hengelliseen kyselyyn ja etsintään. Keskustellaan ja jaetaan luottamuksellisesti aiheista kuten pelko, epäilys, usko ja riittämättömyys.
• Käsillä ja sydämellä – Päin pelejä: Suunnitellaan ja tehdään kierrätysmateriaaleista erilaisia lautapelinomaisia tai liikkumiseen innostavia pelejä. Tapahtumassa toimintaan tutustutaan aikuisten kesken, myöhemmin ryhmätoiminnassa mukana myös lapset: äitejä ja kummeja, tätejä ja mummeja yhdessä alakouluikäisen lapsen kanssa.

Kuopio, sunnuntaina 19.1. klo 13–16

Tervetuloa Hotelli Savoniaan (Sammakkolammentie 2) sunnuntaina 19.1. klo 13–16!

Ilmoittaudu mukaan 12.1. mennessä tästä.

Ohjelma

 Puhujana kirjailija Mari Mörö: Toivo mahtuu kansipaikalle. – Tarinoita toivosta ja toivon merkityksestä.
 Kahvihetki
 Maistiaisia Kuopion NNKY:n tulevasta toiminnasta, voit valita kolmesta vaihtoehdosta:

• Vertaistoiminta – Voimasiskot ja Kamalat Äidit: Tule tutustumaan Kuopion NNKY:llä toimiviin vertaistoiminnan muotoihin ja pohtimaan oman arkesi voimavaratekijöitä! Voimasiskot™, naisten voimaantumisryhmä ja Kamalat äidit® -ryhmät murrosikäisten lasten äideille, ovat Suomen NNKY-liiton koordinoimaa vertaistoimintaa.
• Taidetta Arkeen – hyvinvointia arkeesi taiteen keinoin: Tule tutustumaan Taidetta arkeen -ryhmään. Maalataan vesiväreillä kortteja inspiroituen luonnosta.
• Luottamus kasvaa kulkiessa – vertaisryhmä naisten hengelliseen kyselyyn ja etsintään: Epäilyksestä luottamukseen, uskaltaisinko epäilyksistäni katsoa myös Jumalaan? Tule mukaan keskustelemaan.

 Esiintymässä laulaja, säveltäjä, sanoittaja Pauliina Kajanne

Miina Sillanpään päivänä liputetaan kansalaisvaikuttamisen puolesta

Vuodesta 2023 alkaen 1.lokakuuta on vakiintunut liputuspäivä, jolloin liputetaan Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen kunniaksi. Miina Sillanpää oli, kuten moni järjestöissä aktiivisesti toimiva: vahvatahtoinen persoona, joka teki väsymättä töitä paremman elämän puolesta kaikille. Miina Sillanpää on myös vasta toinen naispuolinen henkilö, jonka kunniaksi vietetään Suomessa vakiintunutta liputuspäivää.

”Miina Sillanpää oli aikanaan vahva kansalaisvaikuttaja. Hyvin vaatimattomista lähtökohdista, köyhästä torpasta, vain kiertokoulun käyneenä hänestä tuli aikansa merkittävimpiin kuuluva yhteiskunnallinen vaikuttaja, urien uurtaja ja työväenliikkeen voimahahmo. Hän ei empinyt ryhtyä käytännön toimiin havaitsemiensa epäkohtien poistamiseksi. Miina Sillanpää uskoi valistamisen ja sivistämisen merkitykseen sekä yhteistyön voimaan. Hän oli ahkera puhuja ja kirjoittaja, aktiivinen yhdistysihminen yli 50 yhdistyksessä, poliitikko ja osuustoimintaan osallistuja. Hän puolusti johdonmukaisesti heikko-osaisten ja alistettujen, kuten kotiapulaisten ja aviottomien äitien oikeuksia, korosti lasten suojelun ja naisten tasa-arvon merkitystä, painotti koulutuksen tärkeyttä, pyrki parantamaan perheiden ja vanhusten asemaa.”, kerrotaan Miina Sillanpää -seuran tiedotteessa.

NNKY on yksi Suomen vanhimmista naisjärjestöistä. Olemme läpi vuosikymmenten olleet mukana ratkomassa yhteiskunnallisia haasteita niin paikallisella, valtakunnallisella kuin maailmanlaajuisella tasolla. Toimintamme on aina rakentunut yhteiskunnallisesta tarpeesta käsin: olemme edistäneet mm. naisten ja tyttöjen koulutusta ja toimeentuloa, auttaneet heikommassa asemassa olleita äitejä ja lapsia sekä kehittäneet suomalaisten lukutaitoa.

Tänä päivänä NNKY edistää globaalisti esimerkiksi nuorten naisten johtamistaitoja ja kaiken ikäisten naisten ja naiseksi itsensä määrittelevien hyvinvointia. Olemme edelleen heikommassa asemassa olevien puolella – ja tekemässä maailmasta parempaa paikkaa yhdessä. Haluamme rakentaa sellaista yhteiskuntaa, jossa jokaisella olisi turvallista olla juuri sellaisena ainutlaatuisena ihmisenä kuin on. Tasa-arvo ei ole tänäkään päivänä itsestäänselvyys.

Kansalaisyhteiskunta ja kansalaisvaikuttaminen ovat tärkeitä yhteiskuntien kehitykselle. Ne varmistavat sen, että ihmisten keskinäinen sekä ihmisten ja päättäjien vuoropuhelu ovat jatkuvia. Moninainen ja moniääninen kansalaisyhteiskunta varmistaa osallisuutta, ylläpitää yhteiskuntarauhaa sekä kannattelee Suomen kaltaista vapaata demokratiaa. On meidän jokaisen tehtävä huolehtia siitä, että kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset säilyvät hyvinä vielä tulevillekin sukupolville.

– NNKY-liiton pääsihteeri Annina Laaksonen

Naisjärjestöjen yhteiskannanotto: Ulkoministeriön leikkaukset järjestöjen kansainväliseen yhteistyöhön on peruttava

Suomen hallitus aikoo lakkauttaa tuen, jolla suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat voineet osallistua YK:n tasa-arvotyöhön yhdessä Suomen virallisen delegaation kanssa. Toteutuessaan leikkaus tulee heikentämään suomalaisten kansalaisjärjestöjen vaikuttamismahdollisuuksia kansainvälisesti sekä Suomen vaikutusvaltaa ja asemaa globaalin tasa-arvon edistäjänä ja puolestapuhujana. Päätös on myös ristiriidassa tuoreen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon kanssa.   

Kansalaisjärjestöjen osallistuminen kansainvälisiin kokouksiin on määritelty prioriteetiksi Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa. Siinä linjataan, että Suomi tukee kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia ja hyödyntää yhteistyötä ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden edistämiseksi. Kansalaisjärjestöjen ja nuorten osallistuminen kansainvälisiin kokouksiin on tärkeää demokratian vahvistamisen kannalta. Samalla se on konkreettinen viesti sekä kansalliselle että kansainväliselle yhteisölle siitä, että Suomen poliittinen johto näkee vahvan kansalaisyhteiskunnan arvokkaana kumppanina tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen maailman rakentamisessa.

Suomi on vuosikymmenten ajan ollut vahva kansalaisyhteiskunnan osallistumisen puolestapuhuja kansainvälisen ja monenvälisen yhteistyön kentällä. Suomi on myös vuosien ajan ollut sanojensa mittainen ja mahdollistanut tuellaan kansalaisjärjestöjen osallistumisen kansainvälisiin kokouksiin.

Ulkoministeriön alaisen budjettimomentin (24.90.50) lakkauttaminen kuitenkin tarkoittaa, että esimerkiksi suomalaiset kansalaisjärjestöt eivät pääse osallistumaan kansainvälisessä politiikassa käytävään tärkeään keskusteluun, johon on momentissa varattu vuosittain 40 000 euroa. Tämän pienen summan avulla tehtävä työ on vaikuttavaa ja tuloksellista, jonka vuoksi momentin tähän työhön tarkoitettu tuki on säilytettävä ennallaan.

Naisten aseman toimikunta (Committee on the Status of Women, CSW) on esimerkki kansainvälisestä suurtapahtumasta, jossa valtiojohtajien lisäksi samaan tapahtumaan kokoontuvat myös tasa-arvoa edistävät kansalaisjärjestöt, ihmisoikeuspuolustajat ja nuorisoedustajat eri puolilta maailmaa ja pääsevät tekemään yhteistyötä valtiojohtajien ja muiden maiden delegaatioiden kanssa. Juuri moniäänisyys ja monitoimijayhteistyö ovat YK:n ja CSW:n vahvuuksia. Suomen vapaan ja riippumattoman kansalaisyhteiskunnan osallistuminen CSW-kokoukseen on esimerkki monelle maalle, ja innostaa myös muita YK:n jäsenvaltioita vahvistamaan kansalaisjärjestöjen asemaa ja osallistumismahdollisuuksia.

Suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat järjestäneet vuosittain yhteistyössä Suomen YK:n pysyvän edustuston kanssa CSW:n aikana jo perinteeksi muodostuneen kansainvälisen Helvi Sipilä -seminaarin. Tapahtuma kunnioittaa tämän suomalaisen, historian ensimmäisen naispuolisen YK:n apulaispääsihteerin perintöä, käsittelee ajankohtaisia tasa-arvoteemoja ja edistää keskustelua siitä, että seuraava YK:n pääsihteeri olisi nainen – ensimmäistä kertaa YK:n historiassa.

Ilman kansalaisjärjestöjen osallistumista YK:n ja monenvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän uskottavuus ihmisoikeuksien ja rauhan edistäjänä on kyseenalainen. Linjaahan Suomikin kehityspolitiikassaan, että vahva, monimuotoinen kansalaisyhteiskunta on edellytys kestävän kehityksen, demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumiselle. 

Suomen on pidettävä kiinni arvoistaan ja toimittava nyt ja tulevaisuudessa oikeudenmukaisena ja naisten oikeuksia sekä sukupuolten tasa-arvoa globaalisti edistävänä maana, joka toimii esimerkkinä siitä, kuinka kansalaisyhteiskunnan toiminta turvataan. 

Lisätietoja:

Silla Kakkola
Pääsihteeri
Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry
p. +358 50 469 6242

Jaana Hirsikangas
Toiminnanjohtaja
UN Women Suomi ry
P. +358 50 34141 706

Kannanotossa mukana olevat järjestöt:

Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry
Naisjärjestöjen Keskusliitto
UN Women Suomi
Akateemisten Naisten Liitto
Suomen NNKY-liitto ry

Naiserityisen työn verkoston kannanotto: Suomen tulee sitoutua väkivallan torjumiseen teoin, ei vain sanoin

NNKY-liitto vaatii osana Naiserityisen työn verkostoa, että Suomi ryhtyy suunnitelmallisiin, konkreettisiin ja pitkäjänteisiin toimiin naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi.

Sukupuolistunut ja naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa valtava ongelma. Suomalaiset naiset kokevat muihin EU-maihin verrattuna toisiksi eniten väkivaltaa. Lähes joka toinen nainen Suomessa on kokenut väkivaltaa parisuhteessa.

Väkivallalla on suuren inhimillisen kustannuksen lisäksi suuri hintalappu: pelkästään naisiin kohdistuneesta fyysisestä parisuhdeväkivallasta aiheutuu terveydenhuollolle 150 miljoonan euron lisäkustannukset vuodessa. Todellisuudessa kokonaiskustannukset ovat tätä vieläkin suuremmat, ja muiden kuin fyysisen väkivallan kustannukset, saati muut haitat, jäävät piiloon. Lisäksi palveluja koskevia kustannuksia aiheutuu sosiaali- ja oikeuspalveluille.

Suomi on sitoutunut Istanbulin sopimukseen, jonka tavoitteena on naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen ja poistaminen, väkivallan uhrien suojeleminen sekä väkivallan tekijöiden saattaminen edesvastuuseen. Askeleita oikeaan suuntaan onkin otettu vuoden 2015 jälkeen esimerkiksi lisäämällä turvakotipaikkoja, muuttamalla lähestymiskieltoa käsittelevää lainsäädäntöä ja avaamalla SERI-tukikeskuksia. Silti paljon on vielä tekemättä.

Me allekirjoittaneet vaadimme, että Suomi ryhtyy suunnitelmallisiin, konkreettisiin ja pitkäjänteisiin toimiin naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi.

Palvelut on turvattava lainsäädännöllä

Suomessa on valtakunnalliset ohjeet (THL) lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn. Tästä huolimatta riittäviä ohjausrakenteita tai palveluja ei ole järjestetty. Esimerkiksi turvakoteja ei edelleenkään ole riittävästi, eivätkä ne tavoita kaikkia, jotka tarvitsisivat niiden palveluita. Ohjeiden ja suositusten lisäksi tulee olla sitova lainsäädäntö, joka selkiyttää väkivallan vastaisen työn vastuut, rakenteet ja palvelut.

Lainsäädäntö mahdollistaisi saumattoman poikkihallinnollisen ja moniammatillisen työn sekä asiakkaan näkökulmasta palveluketjun katkeamattomuuden. Palveluketjussa on huomioitava myös järjestöjen tarjoamat palvelut, kuten väkivallan ehkäisyyn tähtäävä työ sekä toipumista tukeva yksilö- ja vertaistuki.

Järjestöjen rahoituksesta on huolehdittava

Järjestöt ovat naisiin kohdistuvan väkivallan asiantuntijoita, ja järjestöt tuottavat suurimman osan ehkäisevistä sekä erityistason palveluista, joilla tuetaan väkivallan kokijoita ja tekijöitä väkivallattomaan elämään. Järjestöiltä puuttuu kuitenkin riittävä rahoitus palveluiden järjestämiseksi. Rahoitus on myös epävakaalla pohjalla, ja tulee heikentymään entisestään tulevina vuosina, ellei STEA:n rahoitusta korvata muilla keinoin. Tämä estää toiminnan pitkäjänteisen suunnittelun ja pahimmillaan luo aukkoja palvelujärjestelmään.

Hyvinvointialueet voisivat ostaa järjestöjen tuottamia palveluita, mikä parantaisi palveluiden saatavuutta ja vakauttaisi rahoitusta. Oikea-aikaiset palvelut vähentävät inhimillisen kärsimyksen lisäksi väkivallasta aiheutuvia kustannuksia.

Positiivinen erityiskohtelu luo yhdenvertaisuutta

Suomalainen palvelukenttä on suunniteltu sukupuolineutraaliksi. Palveluissa ja niiden suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida, että eri sukupuolilla on erilaisia tarpeita. Naiset ja tytöt ovat alttiimpia sukupuoleen perustuvalle väkivallalle ja perheväkivalta kohdistuu useammin naisiin. Tulee myös huomioida, että osalla naisista on muita korkeampi riski joutua väkivallan uhriksi (mm. seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat, vammaiset naiset, ikääntyneet naiset, päihteitä käyttävät naiset). Kaikille väkivallan kokijoille tulee taata yhdenvertaiset mahdollisuudet saada apua.

Häpeä omasta tilanteesta ja aiemmista huonoista kohtaamisista voi estää avun hakemisen tai turvan etsimisen silloin, kun tarve on suurin. Vaadimme jokaiselle tasa-arvoista kohtelua palvelujärjestelmässä iästä ja taustasta riippumatta sekä lisää resursseja stigman vähentämiseen tähtäävään työhön. Tämän takaamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille on järjestettävä koulutusta traumasensitiivisestä kohtaamisesta sekä väkivallan tunnistamisesta ja puheeksi ottamisesta.

Erityistoimet yhdenvertaisuuden edistämiseksi eivät ole syrjintää. Suomen tulee sitoutua Istanbulin sopimukseen teoin, ei vain sanoin.

Naiserityisen työn verkosto on vapaamuotoinen, valtakunnallinen ja maksuton verkosto, jonka tavoitteena on tehdä naiserityistä työtä näkyvämmäksi mm. toteuttamalla erilaisia tapahtumia ja kampanjoita sekä tehdä vaikuttamistyötä kirjoittamalla kannanottoja ja mielipidekirjoituksia.

Kannanoton ovat allekirjoittaneet

• A-Kiltojen Liitto ry, Maiju Lehtonen, VEERAT-hankkeen projektipäällikkö
• Ensi- ja turvakotien liitto, Riitta Särkelä, pääsihteeri
• Hoitokoti Tuhkimo Oy, Anne-Mari Myller, yrittäjä, vastaava ohjaaja
• Irti Huumeista ry, Mirka Vainikka, toiminnanjohtaja
• Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan diakoniatyö, Satu Ali-Rekola, diakoni
• Kirkkopalvelut ry, Eija Myllymäki, erityisasiantuntija
• Loisto setlementti ry, Kari Ollila, toiminnanjohtaja
• Maria Akatemia ry, Sari Nyberg, toiminnanjohtaja
• Muutosta ilmassa -hanke, Piia Sumupuu, projektikoordinaattori
• Myllyhoitoyhdistys ry, Minna Ekholm, toiminnanjohtaja
• Naistenkartano ry, Anna Vuorio, toiminnanjohtaja
• Naisten Linja Suomessa ry, Katju Aro, toiminnanjohtaja
• Nicehearts ry, Johanna Sjöholm, toiminnanjohtaja
• Rikoksettoman elämän tukisäätiö, Sari Lönnberg, vastaava asiantuntija ja Amanda Johansson, asiantuntija
• Sateenkaari-ikkuna ry, Sari Rantaniemi, toiminnanjohtaja
• Suomen NNKY-liitto ry, Anne Pönni, pääsihteeri
• Supernovat-toiminta, Tuutikki Ijäs, projektipäällikkö ja Riikka Tuomi, kokemusmentori
• Suur-Helsingin Valkonauha ry, Petra Pohjanheimo, va. toiminnanjohtaja
• Tampereen A-Kilta ry, Miika Joenperä, Etna-työn hankekoordinaattori
• Tampereen ensi- ja turvakoti ry, Milka Suuniittu-Sakari, turvakotipalvelujen päällikkö
• Toimiva ry, Sanna Runsala, toiminnanjohtaja
• Tukihenkilötyö ry, Jenni Heikkilä, tukihenkilötoiminnan koordinaattori
• Tunne rintasi ry, Johanna Artola, toiminnanjohtaja
• Vailla vakinaista asuntoa ry, Jenni Eronen, mentori ja Tii Judén, mentori

Lisätietoja antaa:

Riina Karjalainen
Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntija
VTL, sosiaalityöntekijä, AmO
Ensi- ja turvakotien liitto
p. 044 097 0790, riina.karjalainen@etkl.fi

Miten voit? – Polkuja iloon ja uskallukseen Jyväskylässä

Tervetuloa hyvinvointipäivään koko perheen naisten kesken lauantaina 3.2.2024 Jyväskylään (Crazy Town -tapahtumatilat, Kauppakatu 39). Sukupolvien välisessä tapahtumassa saavat iloa mielelle ja keholle niin tyttäret, äidit kuin isoäiditkin. Tapahtuma on ilmainen ja sisältää lounaan. Ilmoittaudu mukaan 25.1. mennessä.

Ohjelma

Klo 12–13.40 Puhujana psykologi Pirkko Lahti aiheenaan Sukupolvien välisten arvostusten heijastuminen elämän arkeen ja hyvinvointiin

Klo 13.45–14.45 Keittolounas ja kahvi/tee

Klo 14.45–16.30 Työpaja – valitse kolmesta vaihtoehdosta

• Voimasiskot – Olet arvokas ja ainutlaatuinen: Työpajassa vahvistetaan itsetuntemusta ja tunnetaitoja.
• Tanssi-liiketerapeuttinen työpaja: Työpajassa havainnoidaan ja kevennetään kehollista kuormitusta sekä tutustutaan somaattisiin resursseihin. Jokaisella on keho, ja se on kaikessa ja kaikkialla läsnä. Työpajassa etsitään mukavia tuntemuksia ja rauhoittavia liikkeitä oman hyvinvoinnin tueksi.
• Luottamus kasvaa kulkiessa – vertaismateriaali naisten hengelliseen kyselyyn ja etsintään: Työpajassa tutustutaan uuteen vertaisryhmämalliin, joka käynnistyy syksyllä Jyväskylän NNKY:llä.

Klo 16.30–17 Lauluryhmä Jännät ja tilaisuuden päätös