Naisjärjestöt: On aika valita nainen YK:n pääsihteeriksi

Kannanotto 24.9.2026

Yhdistyneet kansakunnat valitsee lähikuukausina uuden pääsihteerin. YK:ta ei ole sen historian aikana johtanut yksikään nainen. Nyt tehtävään on ehdolla neljä naista. 

Naisjärjestöjen Keskusliitto, Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry, Suomen Akateemisten Naisten Liitto ja Suomen NNKY-liitto vaativat, että Suomi asettuu virallisesti tukemaan naisen valintaa pääsihteeriksi.  

Tasavallan presidentti Alexander Stubb muistutti puheessaan YK:n yleiskokouksessa 21.9., ettei sääntöihin perustuva maailmanjärjestys säily itsestään. Kiitämme presidenttiä monenkeskisen sääntöpohjaisen järjestyksen puolustamisesta. Sitoutuminen kansainväliseen oikeuteen, ihmisoikeuksiin ja yhteistyöhön on erityisen tärkeää nyt, kun niihin kohdistuu maailmanlaajuisesti voimakasta uhkaa. 

Kansainvälisen oikeuden ja YK-järjestelmän puolustaminen on myös tyttöjen ja naisten oikeuksien puolustamista. Sukupuolten tasa-arvo, vähemmistöjen oikeudet sekä seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet ovat vaakalaudalla kautta maailman sekä arvoina että konkreettisena, ihmisten elämään vaikuttavana politiikkana. 

Naisten on päästävä mukaan tekemään päätöksiä, jotka vaikuttavat heidän elämäänsä. Tämä koskee niin rauhanneuvotteluja kuin kansainvälisen päätöksenteon korkeimpia paikkoja. Kun maailman valtiot nyt valitsevat järjestölle uutta johtajaa, niillä on mahdollisuus osoittaa, että puheet naisten yhdenvertaisesta osallistumisesta koskevat myös kaikkein korkeimpia johtotehtäviä.

Suomi on parhaillaan ehdolla YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi. Osana kampanjaansa Suomi nostaa esiin tasa-arvo- ja ihmisoikeusteemoja. Johdonmukaisesti omia arvojaan noudattaen Suomen tulee asettua virallisesti tukemaan naisen valintaa pääsihteeriksi. Tasavallan presidentti antoi tästä ilahduttavasti viitteen käyttämällä YK:n yleiskokouksen puheessaan tulevasta pääsihteeristä pronominia she. 

Ministeri Helvi Sipilä toimi YK:n apulaispääsihteerinä vuodet 1972-80, ja oli tehtävässään YK:n historian ensimmäinen nainen, joka oli apulaispääsihteerinä. Sipilä toimi määrätietoisesti YK:n uudistamiseksi. Hän vaikutti keskeisesti muun muassa naisten oikeuksien toimikunnan (Commission on the Status of Women, CSW) perustamiseen sekä UNIFEMin perustamiseen. Sipilä oli myös ensimmäisen naisten maailmankonferenssin pääsihteeri vuonna 1975. Sipilän muisto elää yhä, ja hänen jälkeensä moni nainen on toiminut YK:ssa korkeissa tehtävissä. 

On aika nimittää nainen myös YK:n kaikkein merkittävimpään rooliin. 

Lisätiedot: 

Naisjärjestöjen Keskusliitto 

toiminnanjohtaja Aija Salo, aija.salo@naisjarjestot.fi, p. 050 461 7078

Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry 

pääsihteeri Silla Kakkola, silla.kakkola@nytkis.org, p. 050 469 6242

Suomen Akateemisten Naisten Liitto 

puheenjohtaja Jutta Hartikainen, jutta.hartikainen@akateemisetnaiset.fi, p. 040 526 3716

Suomen NNKY-liitto  

pääsihteeri Annina Laaksonen, annina.laaksonen@ywca.fi, p. 040 726 7450

Allekirjoittajajärjestöt ovat järjestäneet jo kahdenkymmenen vuoden ajan, vuosina 2006-2026, kansainvälisen Helvi Sipilä -seminaarin New Yorkissa YK:n vuosittaisen CSW-kokouksen yhteydessä. Mukana seminaarikokoonpanossa on myös UN Women Suomi.

Kuvassa kaksi naista kävelee kadulla kädet toistensa hartioilla.

Tervetuloa NNKY:n koulutuksiin!

NNKY-liitto järjestää tänäkin syksynä koulutuksia yhdistystensä jäsenille ja vapaaehtoisille sekä muille järjestön toiminnasta kiinnostuneille. Koulutukset ovat maksuttomia ja ne toteutetaan helppokäyttöisellä Howspace-oppimisalustalla. Tutustu tarjontaan ja ilmoittaudu rohkeasti mukaan! 😊

NNKY-vapaaehtoisen perehdytys 21.9.-5.10.2026

Oletko yhdistyksen uusi jäsen ja kaipaat lisätietoa NNKY-järjestöstä?
Haluaisitko tehdä vapaaehtoistyötä, mutta et vielä tiedä mitä se voisi olla?

NNKY:n vapaaehtoisen perehdytys tarjoaa opintomatkan NNKY-liikkeen toimintaan sekä NNKY:n vapaaehtoistyön ja vertaistoiminnan monenlaisiin muotoihin. Perehdytyksen materiaalien ja tehtävien kautta syvennät ymmärrystäsi NNKY-liikkeestä ja NNKY:n vapaaehtoistoiminnasta. Polulle ovat lämpimästi tervetulleita erityisesti yhdistysten uudet jäsenet sekä kaikki NNKY:n toiminnasta kiinnostuneet.

Perehdytys toteutetaan verkossa helppokäyttöisellä Howspace-alustalla. Osallistujalla on kaksi viikkoa aikaa perehtyä materiaaleihin ja tehdä tehtäviä omassa tahdissa, itselle sopivaan aikaan. Perehdytyspolkuun kuuluu lisäksi yksi yhteinen etätapaaminen.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan perehdytykseen.

Ryhmänohjaajan perehdytys 5.11.-3.12.2026

Haluaisitko perustaa vertaisryhmän tai jonkin muun, kuten harrasteryhmän, mutta aiempaa kokemusta tai osaamista ryhmän ohjaamisesta ei ole? Tai kaipaisitko ryhmän ohjaamiseen liittyvien asioiden kertausta ennen oman ryhmän käynnistämistä?
 
Ryhmänohjaajan perehdytyksessä saat evästä, tukea ja vinkkejä ryhmän ohjaajana toimimiseen. Perehdytykseen kuuluu omatoimista materiaaliin tutustumista, tehtävien ja harjoitusten tekemistä sekä osallistujien yhteinen etätapaaminen. Perehdytys suoritetaan omassa tahdissa helppokäyttöisellä Howspace-oppimisalustalla. Ryhmänohjaajan perehdytys on tarkoitettu NNKY-yhdistysten toimijoille, jotka haluavat perustaa ryhmän omassa yhdistyksessään.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan ryhmänohjaajan perehdytykseen.

Voimasiskot™-ohjaajaperehdytys 27.10.-24.11.2026

Haluaisitko sinä toimia ohjaajana Voimasiskot™-ryhmässä, jossa vahvistetaan ryhmään osallistuvien naisten identiteettiä ja itseluottamusta, autetaan toinen toistamme löytämään ja hyödyntämään omia voimavarojamme, hiljennytään ja voimaannutaan yhdessä?

Olet lämpimästi tervetullut mukaan maksuttomaan Voimasiskot™-ohjaajaperehdytykseen! Perehdytyksessä tutustutaan Voimasiskot™-toimintaan, vertaisryhmien ohjaamiseen, ryhmässä käsiteltäviin teemoihin sekä monimuotoisuuden kohtaamiseen ryhmässä.

Perehdytykset toteutetaan verkkokoulutuksena helppokäyttöisellä Howspace-oppimisalustalla. Perehdytykseen kuuluu omatoimista materiaaliin perehtymistä, tehtävien ja harjoitusten tekemistä sekä yksi aikaan sidottu etäluento.

Lue lisää perehdytyksistä.
Ilmoittaudu tästä syksyn Voimasiskot-perehdytykseen.

Kamalat äidit® -ohjaajaperehdytykset vuonna 2026

Oletko murrosikäisen äiti ja haluaisit perustaa äitien oman vertaistukiryhmän?

Kamalat äidit® -perehdytys antaa sinulle valmiudet ohjata vertaisryhmää murrosikäisten äideille yhdessä toisen ohjaajan kanssa tai toimia muissa Kamalat äidit -toiminnan vapaaehtoistehtävissä. Perehdytys sisältää itsenäistä työskentelyä ja yhden yhteisen verkkoluennon ja se on kokonaiskestoltaan noin seitsemän tuntia.

Kamalat äidit® -vapaaehtoisena pääset luomaan oman tukijoukon teinien äideille ja saat itsekin samalla nauttia vertaistuen voimasta. Saat myös ryhmänohjauskokemusta ja opit uutta ohjaajaperehdytyksemme ja lisäkoulutusten avulla. Ryhmänohjaajana saat Kamalat äidit® -työntekijöiden tuen ohjaajana toimimiseen ja voit osallistua täydennyskoulutuksin sekä vertais- ja virkistystapaamisiin.

Lue lisää ryhmänohjaajana toimimisesta, katso perehdytysten tarkemmat aikataulut ja ilmoittaudu mukaan!

Kysy lisää koulutuksista:

NNKY:n vapaaehtoisen perehdytys, ryhmänohjaajan perehdytys, Voimasiskot™-toiminta
Vaula Hacklin, p. 050 5863 776
vaula.hacklin@ywca.fi

Kamalat äidit®-toiminta
kamalataidit@ywca.fi

Kehu nuori päivässä!

Kesäloma alkaa olla lopuillaan. Siirtyminen tulevaan syksyyn ja koulujen alkamiseen lataa odotuksia ja tuo ehkä myös erilaisia paineita tulevasta.

Monelle nuorelle koulupäivät saattavat tuntua ikuisuudelta ja seuraavaa lomaa jo odotetaan. Yksi hyvä keino on asettaa lyhyempiä tavoitteita, päivä tai viikko kerrallaan.

Tämä auttaa nuorta hallitsemaan ajankäyttöä ja elämän säännönmukaisuutta. Ajankäytön tiedostaminen ja elämänhallinta vähentävät stressiä ja antavat tunteen siitä, että kaikki sujuu.

Ei ole helppoa olla yläkouluikäinen nuori. Nyky-yhteiskunta ja somemaailma luovat erilaisia paineita nuorille. Vaikka somemaailmassa on paljon hyvää, se saattaa myös antaa nuorille vääristynyttä kuvaa todellisuudesta ja samalla luoda uudenlaisia paineita esimerkiksi ulkonäön ja joukkoon kuulumisen kriteereistä.

Opiskelupaineet alkavat jo yläkoulussa, jossa nuoren tulisi selvitä yläkoulusta hyvin arvosanoin päästäkseen haluttuun jatko-opiskelupaikkaan. Monet nuoret lamaantuvat jo tässä kohtaan, eivätkä välttämättä usko riittävästi itseensä vaan ajattelevat, etteivät he pärjää missään, eivätkä onnistu opinnoissaan. Samalla he häpeävät itseään ja epäonnistumisiaan, joka voi heijastua mm. suurina luvattomina poissaoloina koulusta tai huonona käytöksenä. Näinkin oireileville nuorille on tärkeää valaa uskoa tulevaan ja luoda uskoa nuoreen itseensä, esimerkiksi ”kyllä sinä pärjäät” ja ”kelpaat juuri tuollaisena kuin olet” -hokemilla, vaikka tällä hetkellä tuntuisikin siltä, että mikään ei suju.

Jokainen meistä joskus epäonnistuu, mutta epäonnistuminenkin on täysin hyväksyttävää ja luonnollista. Kuunteleminen, aito läsnäolo, positiivinen palaute ja konkreettinen kehuminen niissä asioissa, joissa nuori pärjää, saattavat olla nuorelle itsetuntoa kohottavia tekijöitä.

Moni nuori muistaa aikuisen positiiviset ja kannustavat sanat koko loppuelämänsä. 🩷

Nuoren on vain luotettava siihen, että omat valinnat, jotka tuntuvat hänestä itsestään oikeilta ja parhailta, ovat juuri hänelle oikeita ja parhaita. Meillä aikuisilla on tässä asiassa merkittävä rooli! On tärkeää tukea ja kannustaa lapsia ja nuoria, sekä vahvistaa heidän minäkuvaansa, jotta he uskoisivat itseensä ja osaamiseensa. Samalla pitää myös sallia epäonnistumiset, jotka kuuluvat luonnollisena osana elämään.

Luodaan nuorelle yhdessä uskoa tulevaisuuteen, päivä kerrallaan!

Kirjoitti: Eräs vertaisohjaaja, elokuussa 2026

Nuoret, päihteet ja vanhemman tärkeä rooli

Teinin vanhempana voi välillä tuntua siltä, kuin yrittäisi käyttää vieraskielistä sovellusta, joka päivittyy jatkuvasti ilman ohjeita. Eilen keskusteltiin vielä ihan normaalisti arjesta, tänään vastaukseksi tulee ”ihan okei” ja huomenna ehkä pelkkä olkapään kohautus. Kun mukaan tulee vielä aihe, joka tuntuu monelle vaikealta, kuten päihteet, keskustelun aloittaminen voi tuntua vanhemmasta vaikealta.

Moni vanhempi pohtii, pitäisikö tästä puhua, mitä jos sanoo väärin tai entä jos ei tiedä tarpeeksi. Tärkeä viesti on kuitenkin se, että kaikkea ei tarvitse tietää. Riittää, että on kiinnostunut.

Maailma on muuttunut, ja samalla on muuttunut myös päihteiden maailma. Meidän nuoruudessamme oli alkoholia ja tupakkaa. Niistä jäi vanhemmille kiinni jo hajun perusteella. Nykyään on vaikeammin havaittavia päihteitä, kuten vapeja, nikotiinipusseja ja huumeita. Kymmenen prosenttia nuorista on kokeillut kannabista ainakin kerran! Jo nyt tekisi mieli painaa paniikkinappulaa tai sulkea silmät nykymenolta, mutta tietenkään en tee niin.

Myös päihteiden saatavuus on muuttunut. Aikaisemmin niitä hankittiin enemmän fyysisistä paikoista, mutta nykyään ne ovat läsnä myös verkossa – nuoren omassa puhelimessa. Samat sovellukset, joissa nuori viettää aikaa kavereidensa kanssa, toimivat myös paikkoina, joissa päihteitä kaupataan. Tämä ei tarkoita sitä, että jokainen nuori olisi tekemisissä tämän kanssa, mutta mahdollisuus on olemassa. Siksi vanhemman rooli ei ole vähentynyt, vaan muuttunut. Meidän on tärkeää olla kiinnostuneita siitä maailmasta, jossa nuori elää.

Usein vanhemmat ihmettelevät, miksi nuori tekee joskus päätöksiä, jotka aikuisesta tuntuvat järjettömiltä. Taustalla ei kuitenkaan ole tyhmyys tai huono kasvatus, vaan nuoruuden kehitysvaihe. Nuoren aivot ovat vielä kehittymässä, erityisesti ne alueet, jotka vastaavat harkinnasta ja impulssien hallinnasta. Tämän vuoksi tunteet ja hetken mielijohteet voivat ohjata päätöksiä enemmän kuin pitkän aikavälin seuraukset. Riskinotto kuuluu osittain nuoruuteen, ja tämän ymmärtäminen auttaa vanhempia suhtautumaan tilanteisiin rauhallisemmin.

Kun puhutaan siitä, miksi nuoret kokeilevat päihteitä, ei ole olemassa yhtä selkeää vastausta. Taustalla voi olla halu kuulua joukkoon, uteliaisuus tai kaveripaine. Joillekin päihteet voivat liittyä myös tunteisiin, kuten stressiin, ahdistukseen tai yksinäisyyteen. Välillä syy voi olla niinkin yksinkertainen kuin se, ettei nuori ole ajatellut asiaa kunnolla. Tämän vuoksi pelkkä kysymys päihteiden käytöstä ei aina anna koko kuvaa. Tärkeämpää on kysyä, mitä nuorelle oikeasti kuuluu.

Päihteisiin liittyy riskejä, eikä niitä tarvitse kierrellä. Ne voivat vaikuttaa nuoren aivojen kehitykseen, lisätä mielenterveyden haasteita ja johtaa tilanteisiin, joihin nuori ei selvin päin joutuisi. Samalla on kuitenkin tärkeää, että keskustelu ei perustu pelotteluun tai kuulusteluun. Jos nuori kokee, että hänet tuomitaan, hän ei todennäköisesti kerro asioistaan avoimesti. Luottamus ja yhteys ovat keskeisessä roolissa, ja ne toimivat nuoren suojana.

Moni vanhempi ajattelee, että oma vaikutus vähenee teini-iässä, mutta tutkimukset ja käytännön kokemus kertovat toista. Vanhemmalla on edelleen suuri merkitys nuoren elämässä, vaikka nuori vetäytyisi tai viettäisi enemmän aikaa kavereidensa kanssa. Nuori tarvitsee aikuisen läsnäoloa, kiinnostusta ja aikaa, vaikka hän ei sitä aina suoraan näytäkään. Pienet asiat, kuten kysymys kuulumisista tai yhdessä vietetty hetki, voivat olla merkityksellisempiä kuin vanhempi arvaakaan.

Päihteistä puhuminen nuoren kanssa ei vaadi täydellisiä sanoja. Tärkeämpää on tapa, jolla keskustelu käydään. Rauhallinen ja kiinnostunut lähestyminen toimii paremmin kuin syyttely tai kuulustelu. Kun nuori kokee tulevansa kuulluksi, hän uskaltaa todennäköisemmin kertoa asioistaan myös jatkossa.

Samalla tarvitaan myös rajoja. Selkeät pelisäännöt tuovat nuorelle turvaa, vaikka hän vastustaisikin sääntöjä ja rajoja. Kun rajat ovat ennakoitavia ja johdonmukaisia, nuori tietää, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei. Niin kuin sanonta kuuluu, rajat ovat rakkautta.

On hyvä muistaa, että nuoruuteen kuuluu muutoksia, eikä jokainen muutos ole merkki ongelmasta. Silti vanhemman kannattaa pysähtyä, jos käytös muuttuu selvästi, nuori alkaa salailla, mieliala vaihtelee voimakkaasti tai kaveripiiri muuttuu nopeasti. Yksittäinen asia ei vielä kerro kaikkea, mutta useampi samanaikainen muutos voi olla syy nostaa tuntosarvet täyteen valmiuteen.

Jos huoli herää, tärkeää on toimia ajoissa. Usein voi tuntua helpommalta odottaa, mutta varhainen puuttuminen auttaa ehkäisemään suurempia ongelmia. Keskustelussa kannattaa pysyä rauhallisena ja antaa nuorelle tilaa kertoa. Tarvittaessa apua kannattaa hakea – kenenkään ei tarvitse olla yksin näiden asioiden kanssa. Avun pyytäminen ei ole heikkoutta, vaan päinvastoin.

Muista olla myös armollinen itsellesi. Nuori ei tarvitse täydellistä vanhempaa. Hän tarvitsee luotettavan aikuisen, joka on läsnä, kuuntelee ja pysyy rinnalla myös vaikeissa tilanteissa. Vaikka välillä tuntuu, ettei mikään mene perille, usein menee enemmän kuin uskommekaan.

Outi Penttinen, Kamalat äidit -vertaisohjaaja, äiti, yrittäjä

Helka hotel logo

Kokous tai juhla tulossa mutta tilat puuttuvat?

Kokous- ja juhlatiloja vuokrattavana Hotelli Helkassa Helsingissä

Hotelli Helkan kokoustila Saarni (60 henkilöä) ja kokoustila Koivu (30 henkilöä) soveltuvat monenlaisiin tilaisuuksiin pöytämuodostelmia vaihtamalla. Kokouspakettiin voi liittää kahvi- ja ruokatarjoilun sekä majoituksen 1-2 hengen huoneissa.

Varaukset puh. (09) 613 580
reservations@hotelhelka.com

Kokous- ja juhlatiloja vuokrattavana NNKY:n paikallisyhdistyksissä

NNKY:n paikallisyhdistykset eri puolilla Suomea vuokraavat tiloja kokous- ja juhlakäyttöön.
Tarkistathan ajankohtaiset tiedot suoraan kyseessä olevasta yhdistyksestä!

Helsingfors KFUK vuokraa toimitilojaan osoitteessa Arkadiagatan 33 A 13.

Helsingin NNKY:n saliin (Mechelininkatu 15 A 8) mahtuu 10-15 henkilöä. Lisätiedot ja varaukset: p. 044 594 4528, hnnky@hnnky.fi, www.hnnky.fi

Joensuun NNKY vuokraa toimitilojaan Joensuun ydinkeskustassa osoitteessa Malmikatu 2. Tarjoilua varten astiastoja on noin neljällekymmenelle henkilölle. Lisätietoja ja varaukset: p. 050 387 8950, nnky.joensuu@kolumbus.fi

Jyväskylän NNKY:n juhlasali (Puistotori 4) enintään 60 henkilölle juhla- ja kokouskäyttöön. Lisäksi pikkuhuone tilapäistä opiskelijamajoitusta varten, enintään 5 hlöä. Tiedustelut: p. (014) 213 037, 040 740 4472, jklnnky@elisanet.fi. Lisätietoja Jyväskylän NNKY:n sivulla.

Kuopion NNKY:n saliin (Myllykatu 5) mahtuu noin 70–80 henkilöä (vain hengellisiin tilaisuuksiin) ja alakertaan noin 30. Tiedustelut: p. (017) 261 4500, 044 772 1928, toimisto@knnky.fi.

Lahden NNKY vuokraa jugendsalia (Vapaudenkatu 8), johon on hyvät kulkuyhteydet ja vieressä runsaasti pysäköintitilaa. Pöytätilaa on n. 40 hengelle ja käytettävissä hyvin varustettu keittiö astioineen ja piano. Valkoiset pöytäliinat saa eri maksusta. Katso lisätietoja ja valokuvia. Tiedustelut: nnkylahti@gmail.com, p. 050 545 3038.

Oulun NNKY:n tilat (Isokatu 15) soveltuvat kokouskäyttöön sekä pieniin perhejuhliin noin 25 osallistujalle. Tiedustelut: Maarit Peltoniemi, p. 040 751 4480, info@onnky.fi

Tampereen NNKY:n Puistosalit ovat kokousten, koulutusten, kurssien ja seminaarien pitopaikkoja. Tampereen keskustassa (Hämeenpuisto 14 F) sijaitsevat salit soveltuvat myös juhlatiloiksi. Pienessä puistosalissa on 15 istumapaikkaa ja isossa 70-80 istumapaikkaa. Salien yhteydessä on hyvin varusteltu keittiö kahvi- ja ruokailuastiastoineen. Tiedustelut: p. 044 204 4000, tnnky@tnnky.fi.

Tampereen NNKY:n GL Salonki – monikäyttöiset tilat Tampereen keskustassa (Satakunnankatu 28 B). Rauhalliset ja siistit kellaritilat soveltuvat tanssiin ja liikuntaan, toiminnalliseen terapiatyöskentelyyn sekä pienimuotoiseen kokous- ja koulutuskäyttöön. Yli 100 m² tanssisali, venyttelynyrkkaus, jossa jumppa-alustoja ja –palloja. Kaksi pukuhuonetta, joissa molemmissa yksi suihku. Keittiö, jossa ruokailu- ja kahviastiasto 30 henkilölle. Oleskelu/neuvottelutila, istumapaikat 30 henkilölle. Yhteensä 270 m² tilaa. Tiedustelut: p. 044 204 4000, tnnky@tnnky.fi

Turun NNKY vuokraa kokous- ja juhlatiloja (Vähä Hämeenkatu 12 a). Saliin mahtuu noin 40-60 henkilöä. Tiedustelut: p. 0400 821 905, turun.nnky@pp.inet.fi

Teini, puhelin ja ikuinen taistelu ruutuajasta

Tässä blogissa sukellan aiheeseen, joka herättää monessa perheessä tunteita lähes päivittäin: teinit, puhelimet ja ruutuaika. Pohdintani pohjautuvat 12.5.2026 järjestettyyn Kamalat äidit® Vanhemmuuden tueksi -verkkoluentoon “Puhelin, teini ja ruutuaikasuositukset – voi apua!”, jossa asiantuntijana kuultiin Annukka Såltinia Pelituesta sekä Ruutuaikaa ja yhteisiä hetkiä -hankkeesta. Luvassa on samaistuttavia tilanteita ja oivalluksia, sekä ehkä pieni helpotuksen huokaus siihen, että et todellakaan ole tämän aiheen kanssa yksin.

Oletko joskus katsonut teiniäsi ja miettinyt, onko hänellä ylipäätään enää käsiä vai onko puhelin sulautunut niihin pysyväksi lisävarusteeksi? Et ole yksin. Tämä on ilmiö, joka tekee täysin tuntemattomistakin vanhemmista hetkessä kohtalotovereita.

Useimmissa kodeissa käydään päivittäin sama keskustelu. Vanhempi sanoo rauhallisesti, että nyt olisi aika laittaa puhelin pois, ja nuori vastaa, että “kohta”. Tämä mystinen “kohta” on aikakäsitteenä täysin uudenlainen. Se ei tottele sekunteja, minuutteja eikä edes fysiikan lakeja. Se voi kestää yhtä hyvin kaksi minuuttia tai kaksi tuntia, eikä kukaan ole vielä onnistunut selvittämään, milloin on tämä ”kohta”.

On täysin ymmärrettävää, että turhauttaa, kun oma lapsi tuntuu katoavan ruudun taakse. Mieleen hiipii nopeasti ajatus, että jotain on nyt pielessä. Ennen kuin kuitenkin piilotat laturit, vaihdat wifi-salasanan ja julistat kotona digitaalisen hätätilan, kannattaa pysähtyä hetkeksi. Mitä siellä ruudun toisella puolella oikeasti tapahtuu?

Vanhemman silmissä nuori vain tuijottaa näyttöä. Nuoren näkökulmasta hän voi samaan aikaan keskustella ystävien kanssa, tehdä jotain monimutkaista pelissä, harjoitella taitoja, kokea onnistumisia tai yksinkertaisesti palautua rankasta päivästä. Se ei tarkoita, että kaikki ruutuaika olisi automaattisesti hyväksi, mutta se selittää, miksi siitä irti päästäminen voi olla vaikeaa.

Tilanne kärjistyy usein siinä vaiheessa, kun pyydämme lopettamaan HETI. Silloin reaktio voi olla
kaikkea syvästä huokauksesta täyteen tunnekuohuun. Tämä ei tarkoita, että nuori olisi pilalle
hemmoteltu tai koukussa, vaan yleensä kyse on siitä, että hetki on huono. Peli on kesken,
tavoite on aivan nurkan takana tai kaverit ovat linjoilla. Tilanne on vähän sama kuin jos joku
napsauttaisi television pois päältä juuri silloin, kun rikosdraaman loppuratkaisu on
paljastumassa. Harva meistäkään reagoisi siihen erityisen iloisesti.

Tilannetta ei helpota se, että nuoren aivot ovat edelleen rakennusvaiheessa. Itsehillintä toimii
välillä vähän kuin heikko nettiyhteys: se pätkii juuri silloin, kun sitä eniten tarvittaisiin. On hyvä
muistaa, että tunnepurkaukset ovat osa normaalia kehitystä.

Moni vanhempi haluaisi yksiselitteisen vastauksen siihen, kuinka paljon ruutuaikaa on liikaa.
Valitettavasti sellaista ei ole olemassa. Totuus on tylsän kuuloinen, mutta toimiva. Kaikki
riippuu kokonaisuudesta. Jos nuori nukkuu riittävästi, syö, liikkuu edes joskus ja hoitaa arjen
velvoitteet jotenkuten, tilanne on yleensä ihan kohtuullisella tolalla. Ruutuaika ei yksin kerro
kaikkea.

Yllättävin oivallus on usein se, että kyse ei välttämättä ole ruutuajasta ollenkaan. Kyse on
vanhemman ja nuoren välisestä suhteesta. Jos yhteys nuoreen säilyy, moni asia sujuu
helpommin. Jos taas keskustelu pyörii pelkkien kieltojen ympärillä, asetelma muuttuu nopeasti
vastakkainasetteluksi, jossa kumpikaan ei enää oikein kuuntele.

Nuoruus itsessään on jo täynnä tunnetta. Yhtenä hetkenä maailma on täydellinen ja
seuraavana koko elämä on pilalla. Siihen päälle vielä some, pelit ja jatkuva ärsyketulva, ei siis
ihme, että välillä kuohuu. Ruudun äärellä oleminen voi joskus rauhoittaa ja auttaa jaksamaan,
mutta se voi myös kuormittaa. Juuri siksi pelkkä kieltäminen ei riitä, vaan tarvitaan
ymmärtämistä ja keskustelua.

Arkea helpottavat usein yllättävän pienet asiat. Kun peli-/someajoista sovitaan etukäteen,
lopettaminen ei tule shokkina. Kun lopettamisesta muistutetaan ajoissa, riita jää usein
puolitiehen. Kun perheessä tehdään edes pieniä asioita yhdessä, yhteys vahvistuu
huomaamatta. Ja kun vanhempi muistaa joskus kehua, se kantaa pidemmälle kuin kymmenen
huomautusta.

Joskus huoli kuitenkin kasvaa isommaksi. Jos nuori vetäytyy täysin omaan maailmaansa eikä
mikään muu enää kiinnosta, silloin kannattaa hakea apua. Se ei tarkoita epäonnistumista, vaan
sitä, että tilanteeseen suhtaudutaan vakavasti ja vastuullisesti.

Lopuksi on hyvä sanoa ääneen se, mikä helpottaa monia. Tämä kaikki on yllättävän tavallista.
Vaikka tuntuu siltä, että käyt joka päivä saman keskustelun uudelleen, et ole ainoa. Teini-ikä
kuuluukin olla vähän hankalaa. Siihen kuuluu tunnekuohuja, rajojen testaamista ja kyllä, aivan
liikaa ruutuaikaa ja aivan liian vähän jotain mihin vastataan “ihan kohta”.

Loppujen lopuksi tärkeintä ei ole se, kuinka monta tuntia puhelin on kädessä. Tärkeintä on se,
että nuoren ja vanhemman välinen yhteys säilyy ja että kaiken tämän keskellä nuori välillä
vilkaisee ylös ruudusta ja sanoo edes yhden sanan: Moi.

Outi Penttinen, Kamalat äidit-vertaisohjaaja, äiti, yrittäjä

Mistä apua peli- ja somehuoliin?
Pelituen Pelitukipuhelin puh. 041 731 7147
Soita tai lähetä WhatsApp – sinulle soitetaan 1-2 arkipäivän kuluessa.
Lue lisää täältä.

Kun nuori ahdistuu – miten voimme auttaa?

Osallistuin tänä keväänä Kamalat äidit -ryhmänohjaajien lisäkoulutukseen ”Ahdistuneen nuoren tukeminen”. Kouluttajana oli Mieli ry:n asiantuntija Jaakko Hiltunen. Koulutus herätti paljon ajatuksia, ja vähän ahdistusta nuorten hyvinvoinnista, mutta erityisesti se herätti toivoa. Käydäänpä tarkemmin läpi mitä koulutus piti sisällään.

Ahdistus on yksi yleisimmistä nuorten hyvinvointia kuormittavista tunteista, ja sen näkyvyys arjessa on kasvanut viime vuosina. Hiltunen kuitenkin muistuttaa, että ahdistus on pohjimmiltaan ”terve reaktio ahdistavaan tai ristiriitaiseen asiaan”, mutta kun tunne pitkittyy tai alkaa kaventaa elämää, nuori tarvitsee tukea.

Ahdistus ei näy vain mielessä, vaan se tuntuu koko kehossa. Nuori voi kokea sydämen tykytystä, huimausta, epätodellisuuden tunnetta tai ajatusten harhailua. Samalla ajattelu alkaa kaventua: uhkia yliarvioidaan, selviytymiskykyä aliarvioidaan ja mieli täyttyy automaattisista negatiivisista ajatuksista. Tämä voi johtaa välttelyyn, vetäytymiseen ja jopa toimintakyvyn laskuun.

Miksi ahdistus lisääntyy? Hiltunen nosti esiin useita tekijöitä, kuten korona-ajan jäljet, digitaalisuuden tuoman jatkuvan kuormituksen, ulkonäköpaineet, FOMO:n*, unen vähentymisen ja yhteisöllisyyden rapautumisen. Kysymys ei ole siitä, että nuoret olisivat “rikki”, vaan siitä, että rakenteet ympärillä ovat muuttuneet nopeammin kuin nuorten voimavarat. *FOMO tulee englannin sanoista Fear Of Missing Out, ja se tarkoittaa pelkoa siitä, että jää jostakin tärkeästä, hauskasta tai merkityksellisestä ulkopuolelle.

Yksi luennon vahvimmista viesteistä oli, että ahdistusta voidaan lievittää ennakoivasti. Yhteisöllisyys, turvallinen ilmapiiri ja selkeät rakenteet ovat nuoren mielen suojatekijöitä. Pienet asiat, kuten arkiset käytännöt, ”mitä sulle kuuluu” -kierrokset, ohjatut keskustelut, ryhmäyttäminen ja epäasialliseen käytökseen puuttuminen rakentavat pohjaa, jossa nuori uskaltaa olla oma itsensä.

Hiltunen korostaa myös kyvykkyyden tunteen vahvistamista: kannustusta, onnistumisten huomaamista ja realistisia tavoitteita. Itsemyötätunto on tärkeä vastavoima nuorten yleiselle perfektionismille. On tärkeää oppia olemaan itselleen armollinen ja kiittää itseään “hyvä,  että yritin”, silloinkin kun joku ei mennyt ihan putkeen.

En ollut ajatellutkaan sitä, miten vahvasti keho voi vaikuttaa mieleen. Ahdistus on nimittäin kehollinen kokemus, ja siksi kehon rauhoittaminen on yksi tehokkaimmista keinoista. Hengitysharjoitukset, aistiharjoitteet, liike, venyttely ja perhostaputtelu auttavat hermostoa palaamaan tasapainoon. Kun keho rauhoittuu, myös mieli seuraa perässä. 

Ja nyt onkin sopiva hetki testata perhostaputtelua, ei tee pahaa meille aikuisillekaan! Laita silmät kiinni. Aseta kädet ristiin rintakehän päälle, kuin perhosen siivet. Taputa kehoa vuorotellen oikealla ja vasemmalla kädellä. Tämä vuorottelu aktivoi aivojen molempia puoliskoja ja auttaa hermostoa siirtymään ylivireydestä kohti rauhoittumista. Toimiko sinulla? Minulla toimi.

Hiltunen tiivistää nuoren tukemisen ytimen “Kuuntele ja kohtaa nuori.” Rauhallinen, läsnä oleva aikuinen voi olla ratkaiseva tekijä ahdistuksen purkamisessa. Nuori tarvitsee aikuisen, joka ei säikähdä, ei vähättele ja joka jaksaa kulkea rinnalla. Nuorisopsykiatri Riittakerttu Kaltiala kiteyttää asian osuvasti: “Suureen osaan ahdistuneisuusoireilusta auttaisi luotettava aikuinen, jolle nuori voisi kertoa huolistaan.”.

Ahdistuksen kanssa ei ole oikoteitä. Altistaminen, eli pelottavien tilanteiden kohtaaminen pienissä paloissa, on tutkitusti toimiva menetelmä. Koulutusmateriaali kertoo esimerkin nuoresta, joka pelkäsi esiintymistä – ja jonka ahdistus helpottui, kun opettaja tarjosi vaihtoehtoisia tapoja harjoitella. Onnistumiset kasvattivat vähitellen sietokykyä.

Joskus nuoren ahdistus voi mennä niin pahaksi, että se vie toimintakyvyn. Jos nuori ei pysty osallistumaan opiskeluun, tarvitaan vahvaa ennakointia, tehtävien keventämistä ja turvallisuuden tunteen rakentamista. Pienikin onnistuminen voi palauttaa toivoa. Tärkeää on ohjata nuori tarvittaessa eteenpäin opiskeluhuoltoon tai muulle ammattilaiselle. Saatavilla on myös omahoito-ohjelmia.

Ahdistuneen nuoren tukeminen ei ole yksittäinen teko, vaan kokonaisuus, jossa yhdistyvät yhteisön tuki, turvallinen ilmapiiri, kehon ja mielen rauhoittamisen taidot sekä aikuisen aito läsnäolo. Jokainen nuori ansaitsee tulla nähdyksi ja kuulluksi. Ja muistakaa, että jokainen meistä voi olla se turvallinen aikuinen, joka auttaa nuorta ottamaan seuraavan askeleen.

Outi Penttinen, Kamalat äidit-vertaisohjaaja, äiti, yrittäjä

Mistä apua nuorelle? Entä vanhemmalle, jos nuorta ahdistaa?

Jos nuorella on mielenterveyteen, päihteiden käyttöön tai toiminnallisiin riippuvuuksiin liittyviä haasteita, ole yhteydessä koulun tai oppilaitoksen terveydenhoitajaan, psykologiin tai kuraattoriin. Apua voi hakea myös omalta terveysasemalta.

Ks. myös Mielenterveystalo
Täältä löytyy tietoa ja omahoito-ohjelmia, jotka on suunnattu erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen. Lisäksi löytyy Chillaa-appi ja tietoa nuorten nettiterapioista.

Mieli ry:n kriisipuhelin, chatit, kriisivastaanotto, vertaisryhmät.

Sekasin-chat päivystää ma-pe klo 9-24 ja viikonloppuisin klo 15-24. Chat luo toivoa ja auttaa ratkomaan mieltä painavia ongelmia. Chat on suunnattu 12-29 -vuotiaille.

HUOM! Elokuussa 2026 on alkamassa ahdistuneiden nuorten äideille tarkoitettu neljän tiistai-illan Kamalat äidit- verkkoryhmä – edellisen kerran vastaava ryhmä järjestettiin pari vuotta sitten, jolloin se sai kiitosta osallistujilta.  Lisätietoja ja ilmoittautumislinkki ryhmään löytyy Ryhmät-sivultamme eli täältä.

Kuvassa Ruutuaikaa ilman riitoja -hankkeen hanketyöntekijät Anna ja Annukka

NNKY-liiton ja Pelituen uusi yhteishanke tarjoaa vanhemmille tukea lasten pelaamiseen ja ruutuaikaan liittyvien riitojen vähentämiseksi

Hienoja uutisia!

NNKY-liitolla ja Pelituella on alkanut uusi kaksikielinen yhteishanke Skärmtid och samspel – Ruutuaikaa ja yhteisiä hetkiä, jossa kehitetään tutkimusperustainen vanhempainryhmämalli tukemaan vanhempia lasten pelaamiseen ja ruutuaikaan liittyvien riitojen vähentämiseksi. Ryhmämalli perustuu mm. ABC-ryhmämalliin ja NNKY-liiton vertaisryhmämalleihin. Vanhempainryhmiä järjestetään pääkaupunkiseudulla, ja ensimmäinen 8-12-vuotiaiden lasten vanhemmille suunnattu ryhmä starttaa Helsingissä 21.4.
Tästä voit ilmoittautua mukaan ryhmään.

Hankkeessa työparina toimivat Annukka Såltin Pelituesta ja Anna Helin-Valtonen NNKY-liitosta, Annukka ohjaa ryhmissä ruotsiksi ja Anna suomeksi. Hanke on kaksivuotinen 2026-2027 ja sen rahoittajana toimii Brita Maria Renlundin muistosäätiö.

Vanhempainryhmät tulevat toimimaan kaksikielisesti, ruotsiksi ja suomeksi, ja ryhmäläiset voivat ottaa osaa keskusteluun kummalla kielellä tahansa. Ryhmät tulevatkin sopimaan erityisen hyvin kaksikielisille perheille!
Täältä pääset lukemaan hankkeesta lisää ruotsiksi.

Heräsikö kysymyksiä?
Ta gärna kontakt med Annukka annukka.saltin@sovatek.fi
Ota yhteyttä Annaan anna.helin-valtonen@ywca.fi

INTERNATIONAL HELVI SIPILÄ SEMINAR 2026 AT CSW: ADVANCING WOMEN’S LEADERSHIP

Time: 11 March 2026 at 16.00 – 17.30, followed by a reception 

Venue: Ukrainian Institute in America, 2 E 79th Street, New York, NY 10075

Please register here

Helvi Sipilä (1915-2009) was one of Finland’s first female lawyers and the first woman to run for president of the nation. She made her most significant career as Assistant-Secretary-General of the United Nations – as the first woman in the world. 

The theme of CSW70 is at the core of Helvi Sipilä’s legacy – and is critical to the empowerment of women around the world. This year, the Helvi Sipilä seminar will be organized for the 20th time, addressing the growing disparity in gender equality which is happening world-wide at a worrying rate. It  is also reflected in the decline in women’s leadership positions globally. The seminar will promote full and effective participation of women in public life and decision-making and highlight the role of women as leaders in times of instability and uncertainty. The seminar will also highlight the significance of global political participation among young women, minorities, and other women in vulnerable positions. Furthermore, it will seek to identify and promote effective measures to address obstacles to women’s political engagement, including hate speech and harassment. The event will also ask whether the time has come to elect a woman as the next UN Secretary-General. This year, the seminar is organized in cooperation with the Ukrainian Institute in America.

BACKGROUND TO THE SEMINAR THEME

UN Women’s recent publication, Women Political leaders 2025 from June 2025 reveals that women’s political leadership in executive positions has not only stalled – it is declining. The continued underrepresentation of women leaders in state or government leadership and in key ministerial positions is a testament to widespread barriers and insufficient and uneven commitment to gender equality in political leadership. As representatives of Finnish civil society we strongly believe that this backlash has to be tackled together locally, nationally and globally. 

PROGRAMME 

Moderator: Silvia Modig, Chair of the National Council of Women of Finland

16.00 Opening words

Ms. Sanni Grahn-Laasonen, Minister of Social Security in Finland

16.15 Keynote: Women’s access to political decision-making is a crucial question for all humankind. 

Ms. Kirsi Madi, Deputy Executive Director for Resource Management, Sustainability and Partnerships of UN Women

16.25 Panel Discussion: Women’s leadership in difficult times. What can we learn from these times of growing uncertainty, pushback of women’s rights and global conflicts?

Panelists:
Ms. Yuliya Kusher, Founder and CEO of Solo for Diamonds, Ukraine
Ms. Lushomo Thebe, YWCA Leadership cohort, YWCA Aotearoa New Zealand
Ms. Rose Rwabuhihi, the former Chief Gender Monitor at Rwanda’s Gender Monitoring Office

 17.15          Closing remarks

Ms. Elina Kalkku, Permanent Representative of Finland to the UN

Mr. Andriy Melnyk, Permanent Representative of Ukraine to the UN

17.30          Reception

The event will be recorded, and the recording will be distributed widely through the organizing NGOs.

VENUE DETAILS

The seminar takes place at the Ukrainian Institute of America

2 E 79th Street, New York, NY 10075

The event takes place on the 2nd floor ballroom, with a staircase leading to the area. There is a small elevator in the building. Unfortunately there is no wheelchair access to the building. 

SPEAKERS


Sanni Grahn-Laasonen
Minister of Social Security in Finland

Sanni Grahn-Laasonen is a Minister of Social Security in the Orpo Government in Finland since June 2023. As a minister she is responsible for key portfolios involving social security, employment and gender equality policy, as well as safety and health affairs. She has been a Member of Parliament since 2011, representing the National Coalition Party. Previously, she has held several ministerial posts, including Minister of Education (2017–2019), Minister of Education and Culture (2015–2017), and Minister of the Environment (2014–2015). She holds a Master’s degree in Social Sciences and has a professional background as a journalist and Press Attaché to the Minister for Foreign Affairs.

Kirsi Madi
Deputy Executive Director for Resource Management, Sustainability and Partnerships of UN Women

Kirsi Madi serves as a UN Assistant Secretary-General and UN Women Deputy Executive Director for Resource Management, Sustainability and Partnerships. She has more than 30 years of experience in international development, humanitarian action, gender equality, governance, partnerships, and organizational transformation. Over the course of her UN career—most of which she has spent with UNICEF—she has held a range of high‑level positions, including Chief of Staff and Director of the Office of the UNICEF Executive Director, Secretary of the Executive Board, Deputy Regional Director for Europe and Central Asia, and Chief of National Committee Relations. Prior to joining the UN, she worked in the Ministry for Foreign Affairs of Finland in the field of development cooperation.

Elina Kalkku
Finland’s Permanent Representative to the United Nations

Elina Kalkku has served as Finland’s Permanent Representative to the United Nations since 2022. Previously she served as Under‑Secretary of State at the Ministry for Foreign Affairs, overseeing development policy and Finland’s relations with Africa and the Middle East (2015–2022). Her earlier senior roles include Director‑General of the Department for the Americas and Asia (2005–2015) and Director of the Security Policy Unit (2000–2005). Throughout her diplomatic career, she has served at the Finnish Missions to the UN in New York and to NATO in Brussels, and at Finnish embassies in Madrid and Brussels. Kalkku holds Master’s and Licentiate of Law degrees from the University of Helsinki, specializing in international law.

Andriy Melnyk 

Ukraine’s Permanent Representative to the United Nations

Andriy Melnyk has served as Ukraine’s Permanent Representative to the United Nations since May 2025. Prior to this, he served as the Ambassador Extraordinary and Plenipotentiary of Ukraine to the Federal Republic of Brazil from June 2023 to May 2025. Previously he served as the Deputy Minister of Foreign Affairs of Ukraine, as the Extraordinary and Plenipotentiary Ambassador of Ukraine to the Federal Republic of Germany and in many governmental positions. Melnyk holds a Master in International Human Rights Law. In 2004 he was awarded the academic title of a “Candidate of Legal Studies” (equivalent to Ph.D. in law or Dr.iur.). 

Yuliya Kusher
Founder and CEO of SOLO for Diamonds 

Yuliya Kusher is an internationally certified gemologist and the founder of SOLO for Diamonds – Ukraine’s first fine jewelry brand specializing in creating timeless pieces with lab-grown diamonds of the highest international standards. Yuliya has spent over 10 years working with lab-grown diamonds – a breakthrough in the jewelry world. Yuliya frequently shares her expertise as a speaker at Ukrainian and international events and programs, including TEDx, Forbes, Al Jazeera, and others.

Rose Rwabuhihi

Former Chief Gender Monitor at Rwanda’s Gender Monitoring Office

Rose Rwabuhihi is the Director of Inspire Impact Hub, a pan-African social enterprise advancing gender equity and equality across the continent. She has been a prominent leader in promoting women’s empowerment and gender-responsive governance in Rwanda since 1995.

Ms. Rwabuhihi served as Chief Gender Monitor at Rwanda’s Gender Monitoring Office (GMO) from 2013, where she spearheaded initiatives to institutionalize gender accountability at both local and national levels, including the Gender Accountability Day and the Gender Equality Seal Certification Programme. She also launched the bi-annual Rwanda Country Gender Profile, a key reference for policymakers on the state of gender equality.

Prior to her work at the GMO, Ms. Rwabuhihi spent over 15 years with UN agencies, including UNDP, UNFPA, and UN Women, focusing on governance, peace, and security across Africa and the United States. She is an active member of several civil society boards, including Imbuto Foundation and Rwanda Women’s Network, and has been recognized internationally as one of Apolitico’s “50 Game changers” for her impact in advancing gender equality and women’s rights.

Lushomo Thebe
YWCA Leadership cohort, YWCA Aotearoa New Zealand 

Lushomo Thebe is a trailblazer, weaving her Zambian-Kiwi heritage into the fabric of leadership. As a barrister and solicitor of the High Court, she practices at Aotearoa’s leading law firm, Chapman Tripp. With over five years of governance experience, Lushomo has distinguished herself in boardrooms as a company director, trustee, and board chair, skillfully overcoming age barriers and making a significant impact. Currently, she is a Board Member on the YWCA National Board, contributing her expertise as a member of the Finance Risk and Audit Committee. In 2022, Lushomo was named on the Y25, an annual accolade celebrating 25 women under 25 who are trailblazers and change-makers in Aotearoa New Zealand.

To commemorate Sipilä’s trailblazing legacy, five Finnish women’s organizations, The Finnish Federation of Graduate Women, The National Council of Women of Finland, UN Women Finland, YWCA Finland and the Coalition of Finnish Women’s Association NYTKIS have organised the International Helvi Sipilä Seminar annually during the UN CSW weeks (Commission on the Status of Women). 2026 marks the 20th anniversary of the Helvi Sipilä Seminar. This year, the seminar is organized in cooperation with the Ukrainian Institute in America.

Tunturikeimiön kiinteistöjen omistus siirtyy Suomen NNKY-liitolta Fell Trek Ay:lle 1.1. 2026 alkaen

Suomen NNKY-liiton vuosikokous päätti lokakuun 11.päivä 2025 pidetyssä kokouksessaan antaa yhdistyksen hallitukselle valtuudet myydä Muoniossa sijaitsevan Tunturikeimiön retkeily-ja leirikeskuksen. Paikka siirtyy Fell Trek Oy:n hallintaan 1.1.2026 alkaen. Tästä johtuen Suomen NNKY-liiton Tunturikeimiöllä pyörittämä majoitus-ja ravintolatoiminta päättyy 31.12.2025. 

Lisätietoja:

Annina Laaksonen, Suomen NNKY-liitto, annina.laaksonen@ywca.fi, puh. 040 726 7450

Marja Rauhala, Fell Trek Ay, marja.rauhala@felltrek.fi, puh. 050 404 0335

NNKY
Yksityisyyden yleiskatsaus

Tämä sivusto käyttää evästeitä, joista osa on välttämättömiä sivuston toiminnan kannalta. Välilehdellä Kävijämittaus ja analytiikka voit estää kävijäanalytiikkaan liittyvien evästeiden tallennuksen koneellesi.