EHYT ry:n Pause-hankkeen oppeja nuorten digilaitteiden käytön hallintaan liittyvien työvälineiden kehittämisestä

Oppeja vanhemmista, nuorista ja ruuduista

Saimme 2023 kollegojeni kanssa visaisen tehtävän ajankohtaiseen ongelmaan: tehkää vaikuttavia työvälineitä nuorten digilaitteiden käytön hallintaan kouluissa ja kotona. Nyt kerronkin huomioitani työvälineiden kehittämisestä osana vuodenvaihteessa päättyvää EHYT ry:n Pause-hanketta, jossa olemme tehneet tosi hyvää yhteistyötä myös Suomen NNKY:n Kamalat äidit -toiminnan kanssa.

Vanhempia on moneksi

Teinien vanhemmat eivät ole yhtenäinen ryhmä suhtautumisessa nuorten digilaitteiden käyttöön. Tämä tuli esille 2023 tekemässämme kyselyssä, johon vastasi 504 huoltajaa sekä kuudessa haastattelussa. Monet vanhemmat olivat huolissaan nuorten digilaitteiden käytöstä, mutta huolen syyt ja asteet vaihtelivat.

Huomiota kiinnitti myös perheiden resurssien erilaisuus: yhden perheen oli helpompi suunnata lastensa huomio ruuduista toisaalle tarjoamalla mielekkäitä harrastuksia, toisella taas esimerkiksi vanhemman vuorotyö saattoi entisestään vaikuttaa ruutujen käyttöön.

Määrittelimmekin huoltajien vastauksen pohjalta viisi eri huoltajaryhmää (käyttäjäpersoonaa), jossa huomioimme huoltajien tarpeet ja kotien eri tilanteet. Käytimme näitä työvälineiden suunnittelun pohjana.

Huomioidaan tunteet

Vanhempien tunteet tulivat esille kyselyssä ja haastatteluissa: niissä sanoitettiin varsinkin ärsytystä, huolta ja epävarmuutta nuoren voinnista ja jatkuvista riidoista.

Huomioimmekin vaikeiden tunteiden olemassaolon työvälineissä ja annoimme vinkkejä, miten niiden kanssa voi toimia. Tätä emme keksineet itse, vaan kehittämistyön tueksi pidettyihin työpajoihin osallistunut ammattilainen ehdotti sitä. Asioita kannattakin kehittää yhdessä.

Monet meistä keski-ikäisistä ovat kasvaneet ilmapiirissä, jossa lasten negatiivisten tunteiden näyttämistä ei ole osattu käsitellä kovin rakentavasti. Uskomme, että jos vanhempi saa hieman lempeyttä omille hankalille tunteilleen, hän pystyy ottamaan ne paremmin vastaan myös nuorelta – ja tämä voi helpottaa sitä, että päästään puhumaan itse asiasta. Samanlaista kehitystähän käytetään myös Kamalat äidit -toiminnassa.

Muutetaan tarvittaessa suuntaa

Hankehakemuksessamme tavoitteena oli testata työvälineitämme koulujen kautta tavoitettujen vanhempien kautta. Tämä ei osoittautunut helpoksi, ja siksi muutimme suuntaa. Otimme yhteyttä eri järjestöihin, jotka tekevät itse työtä suoraan vanhempien kanssa, ja järjestimme heidän kanssaan esim. vertaischattejä ja työpajoja. Kamalat äidit -toiminta oli tässä kullanarvoisen tärkeä ratas kehittämistyössämme.

Rakennetaan yhteistyötä – ei vastakkainasetteluja

Teimme hankkeessa yhteistyötä ylä- ja yhtenäiskoulujen kanssa, ja pohdimme, kuinka paljon julkisessa keskustelussa vastuuta nuorten digilaitteiden käytöstä – niin kuin monesta muustakin asiasta – on sysätty kouluille. Toisaalta myös vanhempien syyllistäminen ja kauhistelu siitä, ettei lapsia kasvateta kirjoittajan mukaan oikealla tavalla, on lisääntynyt.

Vastuu lasten kasvatuksesta on kodeilla, mutta kouluakin tarvitaan – ihan siksikin että nuori viettää siellä paljon aikaa. Kyselyssä ja keskusteluissa kooulujen kanssa yhteistyötä kotien kanssa pidettiin usein vaikeana. Siksi ammattilaisille tarkoitetuissa materiaaleissa kiinnitimme erityistä huomiota siihen, millä tavoin kotien kanssa voi viestiä rakentavasti.

Huomioidaan että aika on rajallista

Kun asiantuntija tuottaa tietoa hänelle itselleen tutusta asiasta, riskinä on, että tietoa annetaan liikaa. Tällöin vastaanottaja unohtuu. Työvälineiden suunnittelussa yritimmekin pitää määrittelemämme huoltajaryhmät tiukasti mielessä, ja huomioida arjen hektisyys ja pirstaleisuus myös ammattilaisten materiaaleissa.

Siksi työvälineissämme:

• on paljon kohta kohdalta eteneviä vinkkejä ja valmiita tehtäväpohjia, joita nuori ja huoltaja/ammattilainen voivat tehdä yhdessä.
• materiaalit ovat mahdollisimman silmäiltäviä.
• pyrimme selkeään kieleen ja tuomme esille, ettei kenenkään tarvitse olla asiantuntija aiheesta.
• Yritämme pilkkoa asiat järkevän kokouksiksi kokonaisuuksiksi.
• mihinkään ei tarvitse kirjautua.

Haluamme siis vähentää huoltajien ja ammattilaisten epävarmuutta siitä, että mitsä tässä nyt onkaan tulossa. Koska aikaa ei ole koskaan tarpeeksi.

Muutosta tapahtuu koko ajan

On ollut kiinnostavaa seurata, miten julkinen keskustelu nuorten ja myös aikuisten diglaitteiden käytöstä on muuttunut. Kun 2023 moni vanhempi ja koulun työntekijä ei tiennyt miten toimia, viime aikoina on alettu entistä enemmän nähdä digilaitteiden käytön (terveys)haittoja ja luotu lisää keinoja puuttua tilanteeseen. Tämäkään asia ei ole mustavalkoinen, ja tärkeää on tehdä muutoksia nuoria kuunnellen ja keskustellen. Tähän myös Pausen materiaalit pyrkivät, koska keskustelun kautta omaa ja toisten toimintaa ymmärtämällä on helpompaa suunnistaa myös välillä harmaana näkyvässä maastossa.

Lue täältä lisää EHYT ry:n Pause-hankkeesta ja tutustu hankkeen puitteissa kehitettyihin työvälineisiin nuorten digipelaamiseen ja sosiaalisen median käyttöön liittyvien haasteiden tunnistamiseen ja ratkaisemiseen.

Kamalat isät -toiminta tukee murrosikäisten isiä

Jo 20 vuoden ajan Suomen NNKY-liiton koordinoima valtakunnallinen Kamalat äidit -toiminta on tarjonnut vertaistoimintaa teini-ikäisten lasten äideille. Tästä keväästä lähtien vertaistoiminta on laajentunut koskemaan myös teini-ikäisten lasten isiä, kun Kamalat isät -toiminnan pilottivuosi pyörähti käyntiin. Lue alta Kamalat isät -toiminnan koordinaattorin Aleksin tervehdys ja käy tutustumassa myös tähän Apu-lehden artikkeliin aiheesta!

Olen Aleksi Varis, uuden Kamalat isät -vertaistoiminnan koordinaattori Suomen NNKY-liitolta. Minulle on kertynyt sosiaalialalta kokemusta erityisesti lasten, nuorten ja nuorten aikuisten parissa tehtävästä työstä, ja on ilo ja kunnia, että sain nyt mahdollisuuden alkaa kehittämään isien vertaistoimintaa. Oma poikani on täysi-ikäisyyden kynnyksellä, ja tämän takia työ resonoi minussa vahvasti myös henkilökohtaisella tasolla.

Isien pilottivuosi starttasi vauhdikkaasti, ja järjestimme kevätkauden aikana ryhmätoimintoja sekä verkossa että kasvokkain. Isien iltaporinat -ryhmächatit järjestettiin toukokuussa neljänä tiistaina Tukinetissä, ja yhteistyössä Leppävaaran seurakunnan kanssa toteutettu työpajamuotoinen ryhmä tapasi viimeisen kerran kesäkuun alussa.

Syyskaudella Kamalat isät -ryhmiä järjestetään monipuolisesti niin kasvokkain kuin verkossa. Yhteistyössä MOVEdigi Pirkanmaa -hankkeen kanssa toteutettava verkkoryhmä aloittaa elokuussa, ja kasvokkain tapaava ryhmä syyskuun alussa Vantaan Hämeenkylässä. Lisäksi suunnitteilla on myös yhden vanhemman perheiden isille kohdennettu verkkoryhmä yhteistyössä Yhden Vanhemman Perheiden Liiton kanssa.

Koska jokainen perhe on arvokas ja isien tukeminen edesauttaa kasvatusvastuun tasaisempaa jakautumista sekä tasa-arvon kehitystä, on hienoa, että vertaistoiminta laajenee myös isille. Vaikka mieserityistä työtä on perinteisesti leimannut kohderyhmän tavoittamisen ja sitouttamisen vaikeus, tämä ei kuitenkaan ole mahdotonta. Toivon, että pilottivuoden aikana tavoitamme mahdollisimman laajan joukon niin osallistujia kuin tulevia ryhmänohjaajia ja että toiminta vakiintuisi Kamalien äitien tavoin pysyväksi tukimuodoksi.