Katso NNKY:n esittelyvideo

NNKY, Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys on eri-ikäisten, rohkeasti toistemme ja koko maailman hyväksi toimivien naisten liike. Kamalat äidit® ja Voimasiskot™ ovat vertaistoimintamuotojamme. Lapissa meillä on kaksi kaikille avointa matkailukohdetta, Tunturikeimiö Muoniossa ja Jerstitupa Enontekijöllä. Kansainvälinen NNKY-liike eli YWCA toimii maailmalla yli sadassa maassa. Suomessa NNKY:n paikallisyhdistyksiä on reilut kaksikymmentä. Tutustu lisää, tule NNKY:hyn! 

Vimeon voit katsoa tässä – Check out the new Vimeo

Nuorten pohjoismainen kesäleiri siirtyy vuodelle 2021

NNKY:n ja NMKY:n pohjoismainen nuorten leiri siirtyy vuodella eteenpäin vallitsevien olosuhteiden vuoksi. Uusi ajankohta ei ole vielä tiedossa, mutta pyrkimyksenä on järjestää leiri heinäkuussa 2021. Kaikki tähän mennessä ilmoittautuneet saavat osallistua leirille myös ensi kesänä, vaikka leirin ikäraja tulisi tuolloin vastaan.

Terveisin leirivastaavat Alli ja Enni

*

YWCA-YMCA Nordic Camp Face the North, Finland

Monipuolista ohjelmaa Lapissa ja valtavasti kansainvälisiä kavereita – Pohjoismainen NNKY:n ja NMKY:n nuorten leiri järjestetään kesällä 2021 Suomessa! Jos olet 13-18-vuotias ja osaat ainakin auttavasti englantia, lähde mukaan! Yli 17-vuotiaat voivat hakea leirille johtajakoulutukseen.

Tätä leiriä ei yksikään nuori halua missata!

Face the North on NNKY:n ja NMKY:n yhteinen pohjoismainen leiri, joka kokoaa 150 nuorta viikoksi Lappiin leireilemään. Luvassa on leirin nimen mukaisesti pohjoista toimintaa: kullanhuuhdontaa, tunturille kiipeäminen, saamelaisuuteen tutustumista ja lisäksi paljon aktiviteetteja, joissa pääsee tutustumaan NNKY:n ja NMKY:n toimintaan pohjoismaissa.

Lisätietoja leiristä antaa Enni Saxlin, enni.saxlin@ywca.fi

Helka hotel logo

Kokous tai juhla tulossa mutta tilat puuttuvat?

Kokous- ja juhlatiloja vuokrattavana Hotelli Helkassa Helsingissä

Hotelli Helkan kokoustila Saarni (60 henkilöä) ja kokoustila Koivu (30 henkilöä) soveltuvat monenlaisiin tilaisuuksiin pöytämuodostelmia vaihtamalla. Kokouspakettiin voi liittää kahvi- ja ruokatarjoilun sekä majoituksen 1-2 hengen huoneissa.

Varaukset puh. (09) 613 580
reservations@hotelhelka.com

Kokous- ja juhlatiloja vuokrattavana Tunturikeimiöllä Muoniossa

Tunturikeimiö Muoniossa on oiva paikka erilaisten kokousten, koulutusten tai juhlien viettoon. Tunturikeimiöltä löytyvät mm. Kiepin kokoustila, jossa nykyaikaiset av-välineet, aina lämpimät saunat, rantasaunat ja takkatupa, kota sekä Ison Majan viihtyisä ruokasali, jossa järjestät vaikkapa tunnelmallisen hääjuhlan! Majoitus 2- ja 3-hengen huoneissa, joissa osassa on omat WC:t sekä kahdessa viihtyisässä mökissä.

Varaukset puh. 0500 209 630, myynti@tunturikeimio.fi

Kokous- ja juhlatiloja vuokrattavana NNKY:n paikallisyhdistyksissä

NNKY:n paikallisyhdistykset eri puolilla Suomea vuokraavat tiloja kokous- ja juhlakäyttöön.

Tarkistathan ajankohtaiset tiedot suoraan kyseessä olevasta yhdistyksestä!

Helsingfors KFUK vuokraa toimitilojaan osoitteessa Arkadiagatan 33 A 13.

Helsingin NNKY:n saliin (Mechelininkatu 15 A 8) mahtuu 10-15 henkilöä. Lisätiedot ja varaukset: p. 044 594 4528, hnnky@hnnky.fiwww.hnnky.fi

Joensuun NNKY vuokraa toimitilojaan Joensuun ydinkeskustassa osoitteessa Malmikatu 2. Tarjoilua varten astiastoja on noin neljällekymmenelle henkilölle. Lisätietoja ja varaukset: p. 050 387 8950, nnky.joensuu@kolumbus.fi

Jyväskylän NNKY:n juhlasali (Puistotori 4) enintään 60 henkilölle juhla- ja kokouskäyttöön. Lisäksi pikkuhuone tilapäistä opiskelijamajoitusta varten, enintään 5 hlöä. Tiedustelut: p. (014) 213 037, 040 740 4472, jklnnky@elisanet.fi. Lisätietoja Jyväskylän NNKY:n sivulla.

Kuopion NNKY:n saliin (Myllykatu 5) mahtuu noin 70–80 henkilöä (vain hengellisiin tilaisuuksiin) ja alakertaan noin 30. Tiedustelut: p. (017) 261 4500, 044 772 1928, toimisto@knnky.fi.

Lahden NNKY vuokraa jugendsalia (Vapaudenkatu 8), johon on hyvät kulkuyhteydet ja vieressä runsaasti pysäköintitilaa. Pöytätilaa on n. 40 hengelle ja käytettävissä hyvin varustettu keittiö astioineen ja piano. Valkoiset pöytäliinat saa eri maksusta. Katso lisätietoja ja valokuvia. Tiedustelut: ywca@phnet.fi, p. 050 545 3038.

Oulun NNKY:n tilat (Isokatu 15) soveltuvat kokouskäyttöön sekä pieniin perhejuhliin noin 25 osallistujalle. Tiedustelut: Maarit Peltoniemi, p. 040 751 4480, info@onnky.fi

Tampereen NNKY:n Puistosalit ovat kokousten, koulutusten, kurssien ja seminaarien pitopaikkoja. Tampereen keskustassa (Hämeenpuisto 14 F) sijaitsevat salit soveltuvat myös juhlatiloiksi. Pienessä puistosalissa on 15 istumapaikkaa ja isossa 70-80 istumapaikkaa. Salien yhteydessä on hyvin varusteltu keittiö kahvi- ja ruokailuastiastoineen. Tiedustelut: p. 044 204 4000, tnnky@tnnky.fi.

Tampereen NNKY:n GL Salonkimonikäyttöiset tilat Tampereen keskustassa (Satakunnankatu 28 B). Rauhalliset ja siistit kellaritilat soveltuvat tanssiin ja liikuntaan, toiminnalliseen terapiatyöskentelyyn sekä pienimuotoiseen kokous- ja koulutuskäyttöön. Yli 100 m² tanssisali, venyttelynyrkkaus, jossa jumppa-alustoja ja –palloja. Kaksi pukuhuonetta, joissa molemmissa yksi suihku. Keittiö, jossa ruokailu- ja kahviastiasto 30 henkilölle. Oleskelu/neuvottelutila, istumapaikat 30 henkilölle. Yhteensä 270 m² tilaa. Tiedustelut: p. 044 204 4000, tnnky@tnnky.fi

Turun NNKY vuokraa kokous- ja juhlatiloja (Vähä Hämeenkatu 12 a). Saliin mahtuu noin 40-60 henkilöä. Tiedustelut: p. 0400 821 905, turun.nnky@pp.inet.fi

Vaasan NNKY:n huoneistoon (Kirkkopuistikko 30) kuuluu sali, tarjoilutila ja keittiö. Salissa tilaa n. 40-50 henkilölle. Käytettävissä kahvi- ja ruoka-astiasto sekä pöytäliinat. Tiedustelut: Vuokko Kangassuo, p. 040 847 4706, kangassuo.vuokko@gmail.com

Maailman rukouspäivä logo

Maailman rukouspäivä jää pois NNKY-liiton toiminnasta

Maailman rukouspäivää (World Day of Prayer) vietetään aina maaliskuun ensimmäisenä perjantaina. Suomen NNKY-liitto on aiemmin vastannut ekumeenisen, suomenkielisen Maailman rukouspäivän työryhmän koordinoinnista ja aineiston suomentamisesta.

Tästä keväästä lähtien Suomen NNKY-liitto ei enää vastaa Maailman rukouspäivän aineiston suomentamisesta eikä tapahtuman koordinoinnista. Aineistot ovat kuitenkin käytettävissä paikallisesti alkuperäiskielellä, josta voi itse kääntää haluamiaan kohtia tai järjestää kansainväliselle ryhmälle englanninkielisen rukoustapahtuman.

Tutustu vuoden 2020 Maailman rukouspäivän englanninkieliseen aineistoon kotisivulla www.worlddayofprayer.net. Tämän sivun alalaidasta löytyvät myös vuoden 2020 alkuperäiset hartausteksti, kuvatekstit ja kuvaesitys englanniksi.

Maailman rukouspäivän historiaa

Maailman rukouspäivä edistää ihmisoikeuksia ja maailmanrauhaa. Sen taustalla on naisten rukousliike, joka sai alkunsa Amerikassa 1800-luvun lopulla, kun presbyteerinaiset kutsuivat muiden kirkkokuntien naisia rukoukseen yhteisten asioiden puolesta sisällissodan seurausten, mustien vapautumisen ja maahanmuuttajien monenlaisten ongelmien pakottamana. Suomeen Maailman rukouspäivä rantautui jo ennen sotia, mutta sen vietto vakiintui vasta 1960-luvulla.

Rukouspäiväliike painottaa naisten yhteistä vastuuta ja rukousyhteyden voimaa. Rukousliikkeessä rukoillaan eri maiden naisten esittämien rukousaiheiden puolesta ja jaetaan taloudellista tukea sitä tarvitseville. Kullakin vuodella on erityinen teema, johon liittyen jonkun, yleensä kehitysmaan naiset valmistelevat aineiston rukouspäivää varten. Teemaan liittyen tuodaan myös esille naisten elämään liittyviä ongelmia ja ilonaiheita.

Vuoden 2020 keräystuotto

Jos NNKY:n paikallisyhdistys järjestää Maailman rukouspäivänä keräyksen, tuoton voi ohjata yhdistyksen oman keräysluvan puitteissa haluamalleen kohteelle, tai Voimasiskoille ja Kamalille äideille, joille Suomen NNKY-liitossa on keräyslupa.

Lisäkysymyksiin Maailman rukouspäivästä vastaa Anne Lagerstedt, anne.lagerstedt@ywca.fi

Ole saatavilla, kuule ja kuuntele lasta

Lapsen tai teinin jalat hiekkatien laidassa, farkut jalassa

Jokaisella on oikeus ruumiilliseen ja seksuaaliseen koskemattomuuteen ja itsemääräämisoikeuteen. Kukaan ei saa painostaa toista seksuaalisiin tekoihin. Ahdistelu ei ole koskaan uhrin syy.

Lain mukaan täysi-ikäisen ja alle 16-vuotiaan lapsen väliset seksuaaliset teot ovat lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä.

Suomea ovat järkyttäneet vuoden 2018 lopussa ja sen jälkeen paljastuneet useat seksuaalirikokset, joissa uhrit ovat olleet alaikäisiä lapsia. Sinun, minun, meidän lapsiamme.

Seksuaalinen häirintä digitaalisessa mediassa on 12−17-vuotiaiden lasten ja nuorten mukaan varsin yleistä.

Äärimmäiset teot nousevat otsikoihin. Kuitenkin lasten kohtaamaa seksuaalista häirintää tapahtuu jatkuvasti ja se voi jäädä meiltä aikuisilta helposti huomaamatta. Pelastakaa Lapset ry:n tekemän selvityksen mukaan seksuaalinen häirintä digitaalisessa mediassa on 12−17-vuotiaiden lasten ja nuorten mukaan varsin yleistä.

Meidän aikuisten täytyy olla selvillä siitä, kenen kanssa lapsemme ja nuoremme aikaansa viettävät, niin reaalimaailmassa kuin netissä. Aikuisten tulee tietää, mistä seksuaalisessa kaltoinkohtelussa on kysymys ja puuttua siihen välittömästi. Aikuisten vastuulla on keskustella aiheesta lapsen tai nuoren kanssa ja tunnistaa kaltoinkohtelua kohdannut lapsi.

Lapsi tai nuori voi hävetä asiaa niin paljon, ettei pysty siitä puhumaan. Pelastakaa Lasten selvityksen mukaan häpeä onkin merkittävin syy sille, miksi lapset ja nuoret eivät kerro seksuaalisesta häirinnästä aikuisille. Lähes 50 % tytöistä ja yli 20 % pojista ei kertoisi seksuaalisesta häirinnästä ja kiusaamisesta aikuisille nimenomaan häpeän vuoksi.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainnetti ohjeistaa aikuista, jolle lapsi tai nuori rohkaistuu kertomaan seksuaalisesta kaltoinkohtelusta.

  1. Ota kerrottu vastaan rauhallisesti: älä suutu tai hätäänny. Älä kyseenalaista lapsen kertomusta.
  2. Kehu siitä, että hän on uskaltanut puhua asiasta ja hän on toiminut rohkeasti ja oikein.
  3. Välitä lapselle lämpöä, turvaa ja hyväksyntää: Puhu rauhallisesti ja lämpimästi. Lohduta ja vakuuta, että lapsi on turvassa ja hän saa tilanteeseensa apua, eikä jää yksin.
  4. Kerro lapselle, ettei hän ole tehnyt mitään väärää. Monet lapset saattavat kokea syyllisyyttä tapahtumista ja pohtivat omaa osuuttaan ja rooliaan tilanteissa. Viestitä lapselle, että vastuu kaltoinkohtelusta on aina aikuisella, syy ei ikinä ole lapsen.
  5. Etsi lapselle ammattiapua. Ota yhdessä lapsen kanssa yhteyttä lähimpään toimijaan, jolta saat ohjeet jatkoon. Yhteyden voi ottaa yhdessä lapsen kanssa esim. kouluterveydenhuoltoon tai lastensuojeluun (sosiaalitoimeen). Häirintää tai kaltoinkohtelua kokenut lapsi tarvitsee ensiavukseen aikuisen, mutta myös tapahtuman vakavuuden ja vointinsa mukaista ammattiapua.

Ole saatavilla, kuule, kuuntele. Omalle ja naapurin lapselle.

Vaula Hacklin

LÄHTEET:
https://www.mll.fi/vanhemmille/tukea-perheen-huoliin-ja-kriiseihin/lapsi-kertoo-seksuaalisesta-kaltoinkohtelusta/
https://nuortenexit.fi/tietoa-ilmiosta/ammattilaiselle/
https://www.nuortennetti.fi/seksuaalisuus/seksuaalinen-hairinta-ja-hyvaksikaytto/
https://www.pelastakaalapset.fi/uutiset/selvitys-lapset-ja-nuoret-kokevat-seksuaalista-hairintaa-ja-siihen-liittyvaa-kiusaamista-digitaalisessa-mediassa/

Tarkastele maailmaa kannustavien lasien läpi

Värikkäät silmälasikehykset pöydällä

Pieni kortti pöydällä. Hymy palaverissa. ”Hyvää työtä”- toivotus käytävällä. Pieniä kannustuksen tekoja, jotka tuovat hymyn huulille ja nostattavat motivaatiota tehdä töitä, opiskella tai vain elää ja oleskella. Kannustuksen sanoma kertoo meille: ”Olen tärkeä ja tekemisilläni on merkityksellistä”. Kannustuksen lasit ovat kaikista arvokkaimmat lasit. Niiden läpi toinen ihminen näkee sinut hyväksynnän lasien kautta.

Kannustuksen vastakohta on lannistaminen. Se on sitä, että sanoillasi tai teoillasi ei ole merkitystä. Ehdotuksesi ohitetaan. Sinut ohitetaan. Puhutaan tylyjä ja lannistavia sanoja. Viesti on selvä; sinä et ole tärkeä etkä riitä. Silloin toinen ihminen näkee sinut lannistamisen lasien läpi. Ne ovat rikkinäiset ja sumeat lasit.

Juuri nyt sinä säteilet valoa!
 

Näin kevätauringon alkaessa paistaa on hyvä aika alkaa miettimään millaiset lasit tänä keväänä hankkisi?

Tarvitsetko moniteholasit, aurinkolasit, pyöreät, vinot, punaiset vai vihreät kehykset? Millaisten lasien läpi haluat maailmaa tänä keväänä tarkastella? Mitä jos ostaisit tällä kertaa kannustamisen ja kohtaamisen lasit? Sopivan kokoiset, ei liian isot eikä liian pienet, vaan juuri sinulle sopivat? Lasit, joiden takaa toinen ihminen näyttää yhtä arvokkaalta kuin sinäkin; ihmiseltä, joka ansaitsee kaiken sen kauniin mitä elämä voi hänelle tarjota. Juuri sopivien lasien takaa toinen ihminen näyttää kiinnostavalta ja aidolta, juuri sopivalta. Toiseen ihmiseen kannattaa tutustua kannustavien lasien läpi. Arskat silmille ja annetaan auringon paistaa!

Juuri nyt sinä säteilet valoa!

Kati Taipale

Sielunsiskot

Punainen merkkivalo

Liikennevalot näyttävät jalankulkijoille punaista

Olen niin kiitollinen liikennevalojen punaisesta!

Se pakottaa pysähtymään.

Se saa katseen nousemaan kengänkärjistä, liukkaasta jalkakäytävästä ylös, kohti muuta maailmaa.

Se saa hartiat laskeutumaan ja hengityksen tasaantumaan.

Olen niin kiitollinen liikennevalojen punaisesta!

Keitä muita täällä onkaan liikkeellä tänä aamuna? Joko aurinko on ennättänyt taivaanrantaan, kuinka kylmästi tuuli puhaltaakaan tänään.

Katselen ympärilleni ja näen pienen koululaisen ylittämässä katua, onneksi kääntyvä auto pysähtyy ja reppu maata viistäen poika juoksee tien yli. Tänä aamuna on huono keli päästä rollaattorilla mihinkään, mutta niin vaan vanha mies laahustaa kohti lähikauppaa, läpi sohjon ja polanteiden.

Mitä kaikkea minulta meneekään ohi, kun katson vain itseeni ja omia jalkojani. Kuinka monta merkkivaloa palaa vierelläni ja edessäni päivän mittaan ja minä vain pyyhällän eteenpäin. Vieruskaverin kyyneleet, vapisevat kädet, epävarma hymy. Niin paljon jää huomaamatta!

Voimasiskot-ryhmässä katseeni on tarkka. Kuulostelen äänensävyjä ja tarkkailen käsien levotonta leikkiä. Mitkä ovat juuri tällä hetkellä ne merkkivalot, joiden eteen on pysähdyttävä, mitkä ovat ne sanat, jotka on sanottava.

Vai onko vain hiljaa kuunneltava?  Laskettava hartiat, hengitettävä rauhallisesti, oltava tässä ja nyt, lähellä ja saatavilla.

Maarit Peltoniemi

Sielunsiskot

Vierihoidossa

Jalat verhokankaan takana piilossa

Pariviikkoisella pienokaisella on suklaanruskea iho ja yllättäen piikkisuorat hiukset toisin kuin vanhemmillaan. Vauva on uninen, eikä jaksa kiinnostua häntä ihailevasta tädistä. Vastasyntynyt raottaa hiukan toista silmäänsä, mutta nukahtaa heti uudelleen. Äidin sylissä on hyvä ja lämmin olla.

Nyt on kaikki hyvin, pieni perhe on kuin pesässä, kaukana maailman kylmyydestä, elämän epävarmuudesta ja epäoikeudenmukaisuudesta. Suru hiipii kuitenkin tuoreen äidin silmiin, kun tulee puhetta omasta äidistä; äiti on kadonnut tällä pitkällä matkalla pohjoiseen, jossakin Välimeren rantamailla siinä valtavassa sekasorrossa. Kaikkien läheisten puhelinnumerotkin menivät varastetun kännykän myötä.

Kukaan, ei kukaan, voi korvata omaa äitiä, hänen turvaansa, hänen neuvojaan, varsinkaan nyt kun omilla käsivarsilla on uusi ihminen.

Eri-ikäisten naisten joukko NNKY:llä otti hänet omakseen, opasti ja auttoi vaikeiden hetkien yli.

Nuoren äidin raskaus oli pitkä. Ei vain siitä syystä, että laskettu aika meni moneen kertaan umpeen, eikä lapsi halunnut syntyä. Pelko takaisinkäännyttämisestä ja elämän epävarmuudesta oli läsnä jokainen hetki, eikä tulevaisuudensuunnitelmia oikein uskaltanut tehdä.

Esikoistaan odottavan äidin ei kuitenkaan tarvinnut olla ihan yksin. Eri-ikäisten naisten joukko NNKY:llä otti hänet omakseen, opasti ja auttoi vaikeiden hetkien yli.

Tätä naisten yhteistä olemista ja tekemistä voisi kutsua vaikka vierihoidoksi. Se on aitoa läsnäoloa, vuorovaikutusta, vaikka yhteistä kieltä ei aina olekaan, pysähtymistä toisen ihmisen vierelle hetkeksi.

 

Vierihoidossa olemme silloinkin, kun tulemme vertaisryhmään; jaamme omastamme, kuuntelemme, huomaamme toisen ihmisen. Lämmittelemme toinen toisemme läsnäolossa.

Vauva heräilee syömään ja äiti kehottaa tytärtään: – Sano ”mummi”, kun yksi meistä kumartuu silittämään vauvan poskea.

Maarit Peltoniemi

Tunnelukoista vapauteen

Koira makaa lumihangella ja pureskelee jotain tassujensa välissä

Mitä olisimmekaan jos syntyisimme nykyhetkeen ilman menneisyyttä. Menneisyyttä, joka vaikuttaa meidän jokaiseen hetkeemme? Osaisimmeko olla elämälle enemmän läsnä, kokonaisina ja kokonaisesti?

Menneisyys on rakentanut meille kaikille tunnelukkoja. Ne ovat lapsuudessa opittuja selviytymiskeinoja, joihin aikuiselämämme valinnat lukittautuvat. Tunnelukot saavat meidät reagoimaan lapsuudessa opittujen mallien avulla joko pakenemalla, antautumalla tai hyökkäämällä. Millaisia selviytymismalleja sinä kannat mukanasi?  Toimitko sisäisen lapsesi vai sisäisen aikuisesi skeeman, käsikirjoituksen, pohjalta?

Tunnelukot tunnistamalla voimme myös vaikuttaa niihin. Itse olen kehittänyt avukseni kolmen T:n menetelmän: Tunnista – Tutki – Toimi. Mieti mikä tunne on kyseessä? Mitä se haluaa sinulle kertoa? Miten voit toimia sisäisen aikuiseni lähtökohdasta käsin sisäistä lastani silti kunnioittaen? Tunnelukkoihin tutustumalla ja ne tunnistamalla on mahdollisuus avata lukot ja päästä irti – vapauteen ja tietoiseen läsnäoloon.

Kiinnitätkö huomiota siihen, kuinka huonosti asiat ovat, vai siihen, miten hyvin ne ovat?

Tärkeää on myös miettiä mihin tarkkaavaisuutensa kohdistaa. Kiinnitätkö huomiota siihen, kuinka huonosti asiat ovat, vai siihen, miten hyvin ne ovat? Kerrotaan tarinaa intiaanivanhuksesta, joka kertoi lapsille tarinoita, että he oppisivat tärkeitä asioita elämästä. Vanhus kertoi pahasta ja hyvästä sudesta. Siitä kuinka jokaisen sisällä käydään samaa hyvän ja pahan suden taistelua sisällään. Kun lapset kysyivät, kumpi susi voittaa vanhus virkkoi: ”Se kumpaa ruokit!”

Vaikka meissä kaikissa asuu sisäinen lapsi, josta on pidettävä huolta, tulee meidän samalla keskittyä vahvistamaan aikuista puoltamme. Edellisten lisäksi meissä asuu myös haitallinen sisäinen vanhempi, johon olemme sisäistäneet muiden ihmisten haitallisia ajattelu- ja toimintamalleja. Sisäinen vanhempi voi olla vaativa eikä salli lasta elämään läsnä ja vapaana. Emme voi päästää irti, jos emme tiedä pitävämme kiinni. Mistä sinä haluat päästää tänään irti?

Itseensä tutustuminen on aktiivista toimintaa.

Menneitä asioita on hyvä käsitellä ja tunteille on hyvä antaa aikaa. Itseensä tutustuminen on aktiivista toimintaa. Takanen kirjoittaa: ”On aika työstää, ja on aika olla työstämättä. On aika miettiä menneitä, ja on aika katsoa eteenpäin. On aika tuntea, ja on aika olla tuntematta. On aika olla lapsi, ja on aika olla aikuinen. On aika elää selvitäkseen, ja on aika toimia viisaasti tavoitteiden eteen. On aika olla, ja on aika tehdä. On aika kulkea nopeasti, ja on aika kulkea hitaasti. On aika matkata, ja on aika pohtia sitä, mistä on tullut. On aika jatkaa matkaa.” Mihin sinun matkasi jatkuu?

Kati Taipale

Voimasiskot-innostaja

P.S. Jos haluat, voit testata omat tunnelukkosi www.tunnelukkosi.fi

Lähde: Takanen, Kimmo (2013). Päästä irti. Vapaudu läsnäoloon. Kirjapaja.
Kuva: Kati Taipale

Sielunsiskot